Palkittu elokuva antoi maahanmuuttajalle kahdet juuret

Oululainen Kai Latvalehto on muuttanut lapsena Ruotsiin ja nuorena takaisin Suomeen. Kaksinkertainen maahanmuuttaja miettii, mistä hän on kotoisin. "Ruotsinsuomalaisuus ei tarkoita enää toisen luokan kansalaista, kuten minun lapsuudessani", Latvalehto sanoo.

kulttuuri
Kai Latvalehto isänsä kanssa elokuvassa Laulu koti-ikävästä
Klaffi Tuotannot Oy

Mika Ronkaisen elokuva Laulu koti-ikävästä kertoo isän ja pojan matkasta Oulusta Göteborgiin, missä he asuivat vuosina 1969-1981. Elokuvan innoittamana Latvalehto lähti tekemään väitöskirjaa toisen polven ruotsinsuomalaisten kulttuuri-identiteetistä.

Latvalehdon oma identiteetti on ollut koko ajan selvillä. Ensimmäiset muistikuvat hänellä on reilun kahden vuoden ikäisenä jostakin Göteborgin kulmilta. Kaikissa muistoissa Latvalehto tietää osanneensa ruotsin kieltä yhtä hyvin kuin suomea.

- Minulla on hataria lapsuuden fiiliksiä siitä, että olen jossain ulkona muiden lasten kanssa ja hallitsen jotain mitä muut eivät. Ja sen on täytynyt olla se suomen kieli, Latvalehto miettii.

Latvalehto ei ollut ainoa Göteborgiin muuttanut lapsi. Suomalaisperheitä muutti Ruotsiin aallottain. Siksi Latvalehto ei koskaan Ruotsissa asuessaan varsinaisesti ymmärtänyt olevansa maahanmuuttaja.

- 70-luvulla joka kymmenes suomalaislapsi on aloittanut peruskoulunsa Ruotsissa. Se on aivan valtava lukema! Osa heistä kertoo huomanneensa vasta 11 -vuotiaana asuvansa Ruotsissa.

Latvalehdon mukaan ainoastaan Bangladeshistä on muuttanut 90-luvulla enemmän ihmisiä pois, kuin Suomesta silloin.

- Me pestään tässä siirtolaisuudessa ja pakolaisuudessa irlantilaiset ja puolalaiset. Siksi meidän pitää kantaa myös vastuu teoilla näistä ihmisistä, Latvalehto painottaa.

Uuden sukupolven kielitaito hyötykäyttöön

Runsas muuttoaalto Suomesta pois ja taas takaisin on muovannut Latvalehdon mukaan maahamme uuden sukupolven. Olemme astumassa uuteen vaiheeseen.

- On tulossa sellaisia uusia suomalaisia, joilla on mahdollisesti erilainen ihonväri, erilainen nimi ja he ovat silti asuneet koko elämänsä Suomessa. Heille tämä on kotimaa. Kotimaa heidän vanhemmilleen on täysin eri asia.

Edelliset sukupolvet ovat voineet ajatella, että ei jumalauta me opetella tätä ruotsia. -- Nykyisin jos aikoo pärjätä, on lähes pakko opetella kieli.

Kai Latvalehto

Latvalehdon kokemusten mukaan Ruotsiin töiden perässä muuttaneet suomalaiset elivät 70-80 -luvulla suomalaisessa kuplassa. Esimerkiksi kielen opettelemista tarkasteltiin ennen täysin erilaisesta näkökulmista.

- Edelliset sukupolvet ovat voineet ajatella, että ei jumalauta me opetella tätä ruotsia. Ja on siihen ollut järkisyitäkin. He ovat ajatelleet olevansa vain pari vuotta siellä töissä. Nykyisin jos aikoo pärjätä, on lähes pakko opetella kieli.

Latvalehdon mukaan nyt paluumuuttajien jälkeläisiä, uusien suomalaisten rikasta kulttuuria ja kielitaitoa pitäisikin hyödyntää.

- Molemmat kielitaidot pitää yrittää säilyttää ja olla erittäin avoimia. Jos toisen polven suomalaiset puhuvat täällä vain suomea, niin he eivät voi keskustella enää omien vanhempiensa tai isovanhempiensa kanssa, Latvalehto kertoo.

Dokumentti sinetöi puuttuvat palat

Latvalehto ei ole koskaan kokenut kelluvansa kahden maan välissä, mutta lukioiässä hän viimein ymmärsi kahdet juuret.

- Juureni ovat Göteborgissa ruusupensaspuskissa jalkapallokentän vieressä ja pohjoissuomalaisissa havumetsissä. Se on pelkästään voimavara. Ihminen voi todella olla kahdesta paikasta.

Missä menee esimerkiksi haukiputaalaisuuden ja oululaisuuden raja?

Kai Latvalehto

- Missä menee esimerkiksi haukiputaalaisuuden ja oululaisuuden raja? Se on sama asia, Latvalehto vertaa.

Myös dokumentin tekeminen auttoi Latvalehtoa löytämään pieniä puuttuvia paloja.

Dokumentti Laulu koti-ikävästä palkittiin Göteborgin filmifestivaaleilla parhaana Pohjoismaisena elokuvana. Suomen ensi-ilta osa elokuva nähdään teattereissa 5. huhtikuuta.