Poliisilla sata selvittämätöntä murhaa ja tappoa

Suurin osa suomalaisista henkirikoksista on äkkipikaistuksissa tehtyjä tappoja. Useimmiten uhri ja tekijä tuntevat toisensa entuudestaan. Suunniteltu murha on Suomen oloissa harvinainen.

Kotimaa
Poliisiauto pysähtyneenä tien viereen Ulvilassa. Pihlajanmarjoja puussa.
YLE

Keskusrikospoliisin tilastojen mukaan Suomessa on 1950-luvulta lähtien jäänyt selvittämättä noin sata henkirikosta. Tunnetuimmat tapaukset ovat Kyllikki Saaren ja Bodomjärven murhat.

- Pääsääntöisesti nämä selvittämättömät tapaukset ovat sen tyyppisiä rikoksia, jotka eivät ole tapahtuneet uhrin normaalissa elinympäristössä vaan ovat jonkinlaisia sattumia, kohtaamisia tuntemattoman tekijän kanssa, kertoo rikosylikomisario Tero Haapala Keskusrikospoliisista.

Viime vuosien eniten julkisuutta saanut ratkaisematon tapaus on vuonna 2006 tehty Ulvilan surma. Tapaus on palautettu uudelleen Satakunnan käräjäoikeuden käsiteltäväksi.

Lähes jokainen henkirikos selviää

Suomessa jää selvittämättä joka vuosi muutama henkirikos. Tappoja ja murhia tehdään vuosittain hieman yli sata. Suomessa henkirikosten selvittämisprosentti on yhdeksänkymmentä kolme.

Jos verrataan mihin tahansa Euroopan maahan niin olemme ihan kärkimaiden joukossa.

Tero Haapala

- Jos verrataan mihin tahansa Euroopan maahan, niin olemme ihan kärkimaiden joukossa, sanoo rikosylikomisario Tero Haapala.

Suurin osa henkirikoksista tehdään alkoholin tai huumeiden vaikutuksen alaisena. Tekovälineenä on useimmiten puukko, kirves tai joku astalo. Yleensä tekijä ja uhri tuntevat toisensa entuudestaan. Teko ei ole suunniteltu vaan äkäistyksissä tehty. Yleensä tekijä jää kiinni nopeasti.

Tutkintaa jatketaan kun tulee uusi vihje

Rikoskomisario Vesa Aaltonen Varsinais-Suomen poliisista on tutkinut henkirikoksia 1980-luvulta lähtien. Turussa on tänä aikana jäänyt varmuudellla selvittämättä kaksi henkirikosta. Neljä tapausta on sellaisia, joista poliisi ei ole saanut selville, onko kyseessä tappo, itsemurha vai tapaturma. Tuorein selvittämätön henkirikos on vuodelta 2009.

- Heinäkuussa aamulla puoli kuuden aikaan koiranulkoiluttaja löysi surmatun miehen Mannerheimin puiston pensaikosta. Siinä oli useita pidätyksiä, mutta lopulta tuli seinä vastaan ja tapauksen aktiivinen tutkinta lopetettiin, kertoo rikoskomisario Vesa Aaltonen.

Aaltonen sanoo, että kun kaikki tiet on koluttu eikä uusia uria aukea, tutkinta jää niin sanotusti passiivitasolle.

- Tutkintaa jatketaan heti kun tulee lisätietoa tapaukseen, esimerkiksi jokin uusi vihje, Aaltonen sanoo.

Tekijä tuomittiin vuosienkin jälkeen

Rikosylikomisario Tero Haapala Keskusrikospoliisista kertoo, että KRP:ssä on avattu vuosien saatossa muutaman vanhan selvittämättömän henkirikoksen tutkinta uudelleen.

- Monesti näihin vanhoihin henkirikoksiin tulee vuosienkin kuluttua uusia vihjeitä. Tapahtumat ovat painaneet joitakin henkilöitä, ja he haluavat kertoa mitä tietävät. Tämä aiheuttaa sen, että jutun tutkinta saatetaan aloittaa alusta uudelleen, Haapala kertoo.

Joskus uudet vihjeet ja uusi tutkinta saattavat ratkaista selvittämättömän tapauksen. Tuore esimerkki on muutaman vuoden takainen Espoon kiviveistämön tapaus.

- Tämä kirjanpitäjän surma-asia aktivoitui uudestaan vihjeiden ja poliisin hankkiman teknisen näytön takia. Nyt asia on saanut lainvoimaisen päätöksen eli henkilö on siitä tuomittu, Tero Haapala kertoo.

Uusimmat uutiset puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus