1. yle.fi
  2. Uutiset

Pääkaupungin savolaisin paikka löytyy Vinniltä

Savolaisen osakunnan kokoontumispaikka Vinni kokoaa Savosta Helsinkiin muuttaneet opiskelijat huomaansa. Osakunnan sääntöihin on kirjattu monipuolinen ja kehittävä harrastustoiminta. Parhaillaan opiskelijajärjestö valmistautuu 16.2. pidettävään vuosijuhlaan.

osakunnat
Savolaisen osakunnan nuoret musisoivat.
Helsingin yliopiston Savolainen osakunta on yksi maamme kuudestatoista ylioppilasosakunnasta. Savolaisen Osakunnan Soitannollisen Seuran ohjelmistoon kuuluu elokuvamusiikkia, lattareita, humppaa, jatsia, poppia ja klassista. Siis oikeastaan mitä tahansa.Minna Keinänen

Siellä kokoontuvat Viliminkippeet ja Väljaeka. Siellä soittaa savolainen sinfoniaorkesteri, lauletaan Savo-viisuja ja luetaan viimeisimmät savolaiset sanomalehdet. Kun Uuden ylioppilastalon ylintä kerrosta arvelee Helsingin savolaisimmaksi paikaksi, eivät sen asukkaat väitä vastaan.

Oikeastaan arvelu saa aikaan hyväntahtoisen naurunremakan. Enemmän kuin mukavalta kuulostaa sekin, että Vinnillä luvataan lievitystä Helsinkiin muuttaneiden savolaisopiskelijoiden koti-ikävään.

Miten savolainen pitää olla, että pääsee mukaan Helsingin yliopiston Savolaiseen osakuntaan?

- Sillä ei ole väliä, mistä päin Savoa on kotoisin, kunhan löytyy opiskelupaikka. Suurin osa jäsenistä opiskelee Helsingin yliopistossa, mutta paljon on myös Aalto-yliopistosta, ammattikorkeakoulu-Metropoliasta ja muualtakin, kertoo osakunnan toiminnanjohtaja, mäntyharjulaissyntyinen Riikka Ruuth

Savolaisvaatimukset täyttyvät myös silloin, kun opiskelija tuntee itsensä savolaishenkiseksi.

Savolaisen Osakunnan Soitannollisen Seuran eteläisin savolainen on Kataloniasta.

Aino Virén

- Savolaisen Osakunnan Soitannollisen Seuran eteläisin savolainen on Kataloniasta, huomauttaa orkesterin kapellimestari, Anttolassa lähtöisin oleva Aino Virén.

Vukseille vuokra-asunnot Vinniltä

Moni ensimmäisen vuoden opiskelija eli fuksi – tai savolaisittain ”vuksi” – kapuaa ensimmäisen kerran Vinnille osakunnan tarjoamien vuokra-asuntojen takia.

- Itsekin aikoinani tulin tänne asunnon perässä ja kun piti käydä kirjautumassa, huomasin, että täällähän on mukavaa porukkaa. Nyt on tullut sille tielle jäätyä, naurahtaa Ruuth.

Virén kuvailee Vinniä kuin toiseksi olohuoneeksi, jonne hän tulee vaikka vain keittämään kahvia ja lukemaan Länsi-Savoa. Vieressä nyökkäillään. Kohta Ruuth paljastaa, että on tulossa tänne viitenä päivänä tämän viikon aikana.

- Saa nähdä, miten niinä kahtena muuna päivänä käy, toiminnanjohtaja nauraa.

Karonkassa kalakukkoa ja Savo-viisuja

Osakunnan sääntöihin on kirjattu monipuolinen ja kehittävä harrastustoiminta. Tämän savolaisopiskelijat ovat ottaneet ilmeisen kirjaimellisesti.

Uuden ylioppilastalon ylimmässä kerroksessa kokoontuu toistakymmentä erilaista kerhoa, kuten Viliminkippeet, jossa keskitytään erityisen huonoihin elokuviin, ja Väljaeka, joka on perustettu tyydyttämään teatterinnälkää.

Oman sinfoniaorkesterin lisäksi osakunnalla on oma kuoro ja kuorolla omat iltamat. Kalakukkokaronkaksi nimettyyn tilaisuuteen kuuluu savolaisherkun lisäksi laulukilpailut.

- Kukin juhlaan osallistuva saa itse tehdä ja esittää kappaleen. Sitten äänestetään, mikä on vuoden Savo-viisu, kuvailee Aino Virén, viime vuoden voittoviisun tekijä ja esittäjä.

Viittoen laulavat sitsaajat

Parhaillaan opiskelijajärjestön väki valmistautuu 16.2. pidettävään vuosijuhlaan, joka on osakunnan hienoin ja arvokkain akateeminen juhla. Arkiasut ja kangasmerkein koristellut haalarit vaihtuvat iltapukuihin ja frakkeihin. Rintamusta koristavat kelta-mustat osakuntanauhat, joiden käyttämiseen liittyvät omat tarkat etikettisääntönsä.

Ja nyt kun päästiin opiskelijaelämän moninaisiin juhliin, Riikka Ruuthin ja Aino Virénin mieliin palautuvat viime keväiset Suursitsit. Tuolloin pääkaupunkiseudun korkeakouluista saapui satoja sitsaajia, ja koko Senaatintori oli yhtä suurta akateemista pöytäjuhlaa.

Me olisimme halunneet laulaa omia laulujamme, ja koska se kiellettiin, rupesimme viittomaan lauluja.

Aino Virén

Kolmen ruokalajin illallisen, juhlapuheiden ja akateemisten juhlatanssien lisäksi sitseihin kuuluvat opiskelijalaulut. Virén selittää, että tilaisuudessa oli hyvin tarkasti säännelty, milloin tuli laulujen vuoro.

- Muutamien savolaisten mielestä säännöt olivat hieman liian jyrkkiä. Me olisimme halunneet laulaa omia laulujamme, ja koska se kiellettiin, rupesimme viittomaan lauluja.

Orkesterinjohtaja vakuuttaa, että savolaiset erottuivat silloinkin edukseen.

- Se oli se pöytäseurue, jolla oli siellä järjettömän hauskaa!

Kaksi erilaista heimoa

Täysin omassa rauhassa savolaiset opiskelijat eivät pääse Vinnillä harrastamaan ja kokoustamaan. Kesästä 2010 lähtien Uuden ylioppilastalon ylin kerros on jaettu yhdessä Varsinaissuomalaisen osakunnan kanssa.

Savolaispuolelta tunnustetaan, että jos Suomesta pitäisi löytää kaksi mahdollisimman erilaista heimoa, ne olisivat juuri nämä. Yhteiselo on sujunut kuitenkin mallikkaasti, ja kumpaistenkin aikataulut, tapahtumat ja perinteet on saatu sovitettua kalentereihin.

- Ja kyllä täällä on jo muodostunut Savo – Varsinais-Suomi -parejakin, paljastavat Riikka Ruuth ja Aino Virén ja puhkeavat jälleen naurunremakkaan.

Minna Keinänen

Lue seuraavaksi