Opetusministeri: 30 miljoonaa lisää oppisopimuskoulutukseen

Nuorten ja aikuisten oppisopimuskoulutukseen on tulossa lisää rahaa, jos opetusministeri Jukka Gustafssonin toive hallituksen puolivälin riihessä menee läpi.

politiikka
Jukka Gustafsson.
Jukka Gustafsson vieraili TV1:n Ykkösaamussa lauantaina

Opetusministeri Jukka Gustafsson (sd.) haluaa lisätä voimakkaasti oppisopimuskoulutuspaikkoja. Ministeri esittää vähintään 30 miljoonan euron lisäpanostusta oppisopimuskoulutukseen hallituksen puoliväliriihessä.

- Sillä turvataan ja taataan nuorten yhteiskuntatakuun, koulutustakuun toteutumista, ministeri kertoi Yle TV1:n Ykkösaamussa.

Gustafssonin mukaan aikuisten oppisopimuskoulutusta taas pitää lisätä talous- ja työttömyystilanteen takia.

Työnantajia on houkuteltu mukaan koulutuskorvauksen korotuksella. Lisäksi oppisopimuskoulutukseen lähtevä tuo työnantajalleen lisärahaa. Työnantajien koulutuskorvaus on nostettu vajaasta 300 eurosta 800 euroon, jotta heitä saataisiin helpommin houkuteltua mukaan.

Opetusministeri ei halua vaihtoon

Gustafsson haluaa pitää opetusministerin paikkansa. Hän sanoo suhtautuvansa levollisesti spekulaatioihin ministerikierrätyksestä, vaikka hänen omakin nimensä on ollut esillä.

Gustafsson sanoo luottavansa puolueen johtoon ja arveli olevansa ehdolla ensi eduskuntavaaleissa, jos terveys ja fysiikka kestävät. Ministeri kertoo saaneensa työstään paljon hyvää palautetta, ja myös tahoilta, jotka eivät ole hänen fanejaan. Hänen mukaansa opetusalalla on paljon asioita vireillä ja hän haluaa hoitaa ne itse maaliin.

Opetusministeri Jukka Gustafsson lupaa taistella opetustoimen lisäsäästöjä vastaan. Hallitus on jo päättänyt säästää opetuksesta 440 miljoonaa ja tämän päätöksen kanssa on voinut Gustafssonin mukaan nippanappa elää.

Ministerin mukaan parhaillaan uudistetaan opetuksen rahoitusjärjestelmiä, jotta opetuksen laatua ja vaikuttavuutta saadaan kauttaaltaan parannettua. Tavoitteena on, että Suomi on vuonna 2020 maailman osaavin kansa. Gustafsson uskoo, että tavoitteeseen päästään, koska peruskoulumme on maailman parhaita ja on mahdollista että olemme kärjessä myös lukion ja ammatillisen koulutuksen suhteen.

Sähköinen yo-tutkinto 2019

Ylioppilastutkinnon englannin koetta on testattu sähköisesti Mynämäellä ja Ylöjärvellä. Tarkoitus on, että kaksi kolmesta aineesta kirjoitetaan sähköisesti vuonna 2016 ja vuonna 2019 koko ylioppilaskoe olisi sähköinen, kertoo opetusministeri Gustafsson.

Paljonko kokeen muuttaminen sähköiseksi maksaa, siitä ei ole vielä tietoa. Gustafsson kantaa huolta myös kaunokirjoituksesta, jota ei sähköisen kokeen myötä voi enää käyttää ylioppilaskirjoituksissa. Hänen mielestään kaunokirjoitus on tärkeä kulttuurinen ja sivistyksellinen pääoma ja siihen pitää panostaa jatkossa enemmän peruskoulussa.

Gustafsson jakaa huolen lukion aineiden pirstaleisuudesta ja katsoo, että ydintehtäviä pitäisi tiivistää. Myös moitteita liian nopeasta uudistusaikataulusta hän sanoo kuuntelevansa tarkalla korvalla. Hänen mukaansa myös lukion opinto-ohjaukseen tarvitaan lisää resursseja, jotta ei tule hukkakoulutusta tai turhia välivuosia.

Lisää rahaa oppilashuoltoon

Peruskoulut ovat saamassa 83 miljoonaa euroa luokkien ryhmäkokojen pienentämiseen. Opetusministerin mukaan osa kouluista käyttää rahaa myös koulunkäyntikäyntiavustajien palkkaamiseen ja muihin oppilaiden tukitoimiin. Muun muassa tätä kautta pyritään myös parantamaan koulurauhaa.

Gustafssonin mukaan myös lukioiden ja ammattioppilaitosten oppilashuoltoon on tulossa 13 miljoonan määräraha, jolla voidaan palkata esimerkiksi lisää koulukuraattoreita ja terveydenhoitajia.

Ammattikorkeakoulujen rahoitus uudistuu

Ammattikorkeakoulujen rahoitus perustuu jatkossa opiskelijaluvun sijaan tutkintojen määrään. Osa rahoituksesta suunnataan innovaatiotoimintaan ja ammattikorkeakoulujen edellytetään tekevän yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa sekä toimivan alueellisina kehittämismoottoreina.

Opetusministeri Gustafssonin mukaan opetuksen laatuun on viime vuosina panostettu, eikä hän suostu allekirjoittamaan kritiikkiä, jonka mukaan opiskelijoiden valmiudet työelämään olisivat puutteelliset.