Tshernobyl ei tapa suomalaisia

Tshernobylin osuus suomalaisten saamasta säteilyannoksesta on yhtä suuri kuin minkä jokainen saa kahdessa vuodessa vain olemalla olemassa. Säteilyturvakeskuksen ylilääkärin mukaan vaikutus on niin pieni, ettei se voi millään ilveellä näkyä syöpätilastoissa.

Kotimaa
Tshernobylin ydinvoimala nähtynä hotellin katolta Pripjatin kaupungissa Ukrainassa.
Tshernobylin ydinvoimala nähtynä hotellin katolta Pripjatin kaupungissa Ukrainassa.Sergey Dolzhenko / EPA

Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuus ei ole unohtunut mielistä, vaikka siitä tulee huhtikuussa kuluneeksi 27 vuotta.

Sädesairaalassa Jyväskylässä Tshernobyl on yhä aihe, jonka syöpään sairastuneet potilaat nostavat helposti esille - saihan Keski-Suomi Päijät-Hämeen ohella maan suurimmat laskeumat onnettomuuden jälkeen.

Asiantuntijoiden mukaan Tshernobyl ei ole tappanut, eikä tapa jatkossakaan suomalaisia.

- Koko elämän aikana kertyvä, Tshernobylin aiheuttama säteilymäärä on aivan olemattoman pieni. Se vastaa sitä määrää, jonka saamme kahdessa vuodessa avaruuden ja maaperän säteilystä sekä oman kehon luonnollisista, radioaktiivisista aineista, Säteilyturvakeskuksen ylilääkäri Wendla Paile vakuuttaa.

Sama sadasta lennosta

Suomalaisten koko elämän aikana Tshernobylin aiheuttama säteilyannos vastaa avaruussäteilyn määrää, jonka saa sadalla meno-paluu -lennolla Helsingistä Roomaan.

Avaruussäteilyltä ei välty, vaikka pitäisi jalat tukevasti maassa: sadan lentomatkan avaruussäteilymäärän saa maankamaralla seitsemässä vuodessa. Jos mukaan otetaan myös maaperän ja oman kehon säteily, aika putoaa kahteen vuoteen.

Teoreettinen syöpämahdollisuus

Tshernobylin ydinlaskeuma levisi Suomeen erittäin epätasaisesti. Keski-Suomessa suurimmat laskeumat vuonna 1986 mitattiin Kuhmoisissa ja silloisella Längelmäellä.

Vaikka kaikkien keskisuomalaisten kuntien saamien laskeumien arvo ylitti maan keskiarvon, pelkoa sairastumisesta esimerkiksi syöpään ei ole. Ylilääkäri Pailen mukaan teoreettisesti laskettuna Tshernobyl voisi aiheuttaa koko maassa 80 vuodessa 400-500 ylimääräistä kuolemaa - mutta vain teoreettisesti.

- Sitä paitsi siinä vaiheessa, kun kaikki laskeumalle altistuneet ovat kuolleet, viidesosa on kuollut syöpään. Se tarkoittaa miljoonaa syöpäkuolemaa, ja sellaista taustaa viittäsataa ylimääräistä ja vielä teoreettista kuolemaa on aivan mahdotonta havaita, millään ilveellä, Paile sanoo.

"Kilpirauhassyöpä ei ole lisääntynyt"

Syöpärekisteristäkään tukea syöpien lisääntymiselle Tshernobylin vuoksi ei löydy.

- Lasten kilpirauhassyövät ja leukemia ovat säteilylle herkimpiä syöpiä. Niiden lisääntymisestä Tshernobylin jälkeen Suomessa ei ole mitään näyttöä, sanoo laboratorionjohtaja Päivi Kurttio Säteilyturvakeskuksesta.

Keski-Suomen keskussairaalassa lasten syöpähoidoista vastaava erikoislääkäri ei näe paikallisia piikkejä tilastoissa.

- Keski-Suomessa lastensyövät eivät ole lisääntyneet, vaan vuosittain uusia syöpätapauksia tulee tasaisesti keskimäärin seitsemän esille, erikoislääkäri Kirsti Korpela sanoo.

Kaksi mittayksikköä

Säteilyn terveysvaikutuksia ihmiseen arvioidaan mittayksiköllä sievert. Sen sijaan kaloissa, sienissä ja marjoissa käytetään yksikkönä becquereliä, joka on mitattavissa oleva arvo.

Tsernobylista seuranneen cesium-137:n lisäksi becquerelleina voidaan ilmaista myös muiden radioaktiivisten aineiden, kuten poloniumin, pitoisuuksia elintarvikkeissa.

Eniten cesiumia on petokaloissa, kuten hauessa ja ahvenessa, ja sienistä muun muassa rouskuissa, orakkaissa, kangastateissa, kehnäsienissä ja mustavahakkaassa.

Metsänantimia voi syödä

Marjoissa määrät ovat huomattavasti petokaloja ja sieniä pienempiä. Säteilyturvakeskuksen laboratoriojohtaja Maarit Muikku muistuttaa, että metsänantimien arvot ovat silti pieniä.

- Jos syö joka päivä pienestä vesistöstä pyydettyä petokalaa ja siihen sieniä päälle, voi puolitoistakertaistaa luonnon taustasäteilystä aiheutuvan määrän. Mutta sekin määrä on edelleen pieni, Muikku huomauttaa.

Sienistä cesiumin määrää voi vähentää liottamalla tai keittämällä sieniä vedessä ja heittämällä veden pois. Ryöppäys poistaa cesiumin jopa 95-prosenttisesti.

Entä kännykät ja mikrot?

Suomalaiset elävät useiden säteilylähteiden keskellä, mutta kaikki säteily ei ole radioaktiivista ja syöpävaarallista. Esimerkiksi mikroaaltouunien ja kännyköiden säteily poikkeaa fysikaalisesti radioaktiivisesta säteilystä.

- Niiden aiheuttama säteily ei pysty pienissä määrissä aiheuttamaan haittaa, koska ne vaikuttavat lämmittämällä kudosta. Jos saa niin paljon säteilyä, että kudos lämpenee, siitä voi tietysti seurata palovamma, ylilääkäri Paile sanoo.