Tutkija: Iran-yhteistyö Pohjois-Korean ydinkokeen taustalla

Pohjois-Korea hyötyy Iranin ohjusosaamisesta ja Iran hyötyy Pohjois-Korean ydinaseosaamisesta. Näkymät maailmalla synkkenevät aika pahasti, sanoo maanpuolustuskorkeakoulun dosentti Stefan Forss.

Kotimaa

Pohjois-Korea tekee Iranin kanssa monipuolista yhteistyötä, joka hyödyntää molempien ponnisteluja toimivan ydinaseen saamiseksi, sanoo Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti Stefan Forss.

Forssin mukaan Pohjois-Korean äskettäisessä satellittilaukaisussa - joka myös ohjuskokeeksi on tulkittu - oli avustamassa runsaasti iranilaisia ohjusteknikoita.

- Ei tarvitse olla ruudinkeksijä ymmärtääkseen, että kyseessä on vaihtokauppa, jossa Pohjois-Korea hyötyy Iranin ohjusosaamisesta ja vastavuoroisesti Iran hyötyy Pohjois-Korean ydinaseosaamisesta, Forss sanoo.

Hänen mukaansa Iran pystyy näin Pohjois-Korean avulla testaamaan ydinasetta. Tämä kaikki herättää kysymyksen maiden yhteistyön laajuudesta.

- Näkymät synkkenevät maailmalla aika pahasti, sanoo Forss.

Lataus oli Hiroshiman pommin luokkaa

Ensimmäiset tiedot viime yön kokeesta kertovat, että ydinlataus oli tehokkaampi kuin kaksi edellistä Pohjois-Korean tekemää. Forssin arvion mukaan latauksen teho oli Hiroshiman pommin luokkaa, ehkä puolet siitä.

Pohjois-Korea on nyt osoittanut, että se kykenee räjäyttämään fissiopommeja. Varmaa ei sen sijaan ole, että Pohjois-Korealla on toimiva ydinase, Forss arvioi.

Päinvastoin kuin Pohjois-Korea, Iran kiistää, että sillä olisi ydinaseohjelma. Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n ja muiden tietojen valossa väite ei tunnu uskottavalla, sanoo Forss..

Dosentti Forssin mukaan Pohjois-Korea pyrkii tunnustetuksi ydinasevaltioksi. Muodollista tunnustusta se ei saa sen enempää kuin Pakistan ja Intia, mutta kyllähän ne ydinasevaltioita ovat, hän sanoo.

Kiina on hyvien keskusteluyhteyksiensä takia yrittänyt hillitä Pohjois-Koreaa, mutta ei ole onnistunut.

Ydinkoe on erityisen vakava asia Etelä-Korealle ja Japanille. Ne ovat toistaiseksi luottaneet Yhdysvaltain ydinsateenvarjon tukeen, mutta molemmat maat ovat samalla hiljaisesti kehittäneet omaa osaamistan.

- Kummallakaan maalla ei ole halua lähteä ydinasekilpailuun, mutta tämä jännite tässä säilyy, hän sanoo. Keskeisin kysymys niiden osalta on, kuinka kestäväksi ne kokevat Yhdysvaltain tuen. Kummallakaan maalla ei ole halua lähteä ydinasekilpailuun, Forss sanoo.