Tutkija: "Koulut ovat liian oppiainelähtöisiä"

Opetus- ja kulttuuriministeriö jakaa kouluille tasa-arvoa edistävää erityistukea yhteensä 23 miljoonaa euroa. Koulut järjestävät rahalla esimerkiksi läksytukea. Aikuiskasvatuksen professori ei jättäisi koulua yksistään paksun setelitukun varaan.

Kotimaa
Koululainen opiskelee englantia
Koulut avaavat ovensa Keski-Suomessa ensimmäöisinä Jämsässä ja Kuhmoisissa.Mika Kanerva

Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynyt taistoon tasa-arvoisemman koululaitoksen puolesta. Ministeriö jakaa kunnille yhteensä 23 miljoonaa euroa erityisavustusta.

Kotka on yksi tuen saaneista kaupungeista. Ministeriöltä lohkesi Kotkalle yli miljoona euroa, joka on tarkoitus käyttää kahden vuoden aikana. Tuen saamisen perusteena oli muun muassa huono työllisyystilanne ja maahanmuuttajien suhteellisesti suurempi määrä.

Koulut helpottavat rahalla sellaisten lasten koulunkäyntiä, joilla ei ole yhtä hyvät lähtökohdat koulunkäyntiin kuin toisilla oppilailla.

- Kyse ei ole erityisoppilaista, vaan ihan tavallisista oppilaista, jotka esimerkiksi kulttuuritaustansa tai jonkin muun syyn takia tarvitsevat enemmän koulun tukea, kertoo vt. opetustoimenjohtaja Hannele Ylinen.

Taustalla on havainto siitä, että lasten vanhempien koulutus ja asema yhteiskunnassa vaikuttavat siihen, miten lapset menestyvät koulussa.

- On perheitä, jotka kannustavat lapsia koulunkäyntiin, mutta on myös sellaisia perheitä, joiden voimat eivät riitä koulutyön tukemiseen, Hannele Ylinen kertoo.

On perheitä, jotka kannustavat lapsia koulunkäyntiin, mutta on myös sellaisia perheitä, joiden voimat eivät riitä koulutyön tukemiseen.

Hannele Ylinen

Koulut järjestävät esimerkiksi läksytukea sellaista tarvitseville. Myös koulunkäynninohjaajia lisätään. Koulut korvaavat jälki-istuntoja niin sanotuilla kasvatuskeskusteluilla ja hankkivat lisää havainnollistamisvälineitä oppimisvaikeuksista kärsiville.

- Järjestämme läksytukea säännöllisesti tietyissä kouluissa ja lisäämme selkeästi koulunkäynninohjaajien määrää tietyillä alueilla, Hannele Ylinen kertoo.

"Alakouluista mallia yläkouluihin"

Aikuiskasvatuksen professori Juha Suoranta Tampereen yliopiston kasvatustieteiden yksiköstä pitää tärkeänä sitä, että koulunkäyntiavustajiin ja erityisopetukseen riittää rahaa. Hän ei kuitenkaan jättäisi koulua yksistään paksun setelitukun varaan. Suoranta ehdottaa, että yläkouluissa otettaisiin mallia alakoulun luokkajaosta.

- Alakoulussa ollaan yhdessä luokassa, jossa opettajalla on mahdollisuus tuntea oppilaat oikein hyvin. Tämä olisi tärkeää myös teini-iässä, professori Juha Suoranta sanoo.

Suorannan mielestä koululaitos on nykyisellään liian oppiainelähtöinen. Tämä näkyy esimerkiksi siten, että yläkoululaiset siirtyvät luokasta toiseen sitä mukaa, kun oppiaine vaihtuu. Koulusta pitäisi Suorannan mukaan saada kiva paikka, joka nähtäisiin entistä enemmän yhteiseksi jutuksi.

Lapset eivät ole tyhjiä astioita, jotka täytetään koulutiedolla.

Juha Suoranta

- Toivon, että kouluissa kiinnitettäisiin entistä enemmän huomiota siihen, että koulu on muutakin kuin oppisisältöjä. Tottakai on virallinen koulu, mutta sitten on myös epävirallinen koulu, jossa lapsilla on esimerkiksi kaveruussuhteita, Suoranta sanoo.

Professorin mielestä opetuksessa pitäisi esimerkiksi hyödyntää oppilaiden omia tietoja ja kokemuksia. Kouluissa voisi esimerkiksi hyödyntää sellaisia mediasisältöjä tai mainoksia, joihin lapset ja nuoret törmäävät arjessaan.

- Lapset eivät ole tyhjiä astioita, jotka täytetään koulutiedolla, vaan lapsilla on etenkin tänä päivänä paljon sellaista tietoa, jota ei kovin paljon välttämättä hyödynnetä koulutyössä, Juha Suoranta sanoo.