Kokenut rasismitutkija ymmärtää kollegoiden huolen

Itä-Suomen yliopiston tutkija Vesa Puuronen sanoo ymmärtävänsä kollegoidensa huolen ulkopuolisten tahojen yrityksistä puuttua rasismitutkijoiden työhön tai opetukseen. Hän katsoo kuitenkin, että tietyntasoinen huono kohtelu on osa alan tutkijoiden arkipäivää.

Kotimaa
Tutkija Vesa Puuronen
Tapani Niemi

Tutkija Vesa Puuronen oli ristitulessa 1990-luvun lopulla johtaessaan Joensuussa anti-rasistista interventioprojektia EXIT, jonka tavoitteena oli rasismin ja muukalaispelon vähentäminen Joensuun nuorison keskuudessa. Aihe oli kuuma Joensuun skiniongelmien vuoksi, eivätkä kaikki tahot olleet kiitollisia siitä, että aiheeseen tartuttiin tutkimuksenkin kautta.

Itä-Suomen yliopiston tutkijana Vesa Puuronen ymmärtää siis hyvin toisten tutkijoiden huolen:

- Olen samaa mieltä kollegoiden kanssa. On hyvä, kun yliopiston on edellytetty toimivan niiden periaatteiden mukaan, mitä yliopistossa noudatetaan. Ja myös sen mukaan, mitä Suomen lainsäädännössä on taattu koskien tutkimuksen vapautta ja mielipiteen ilmaisemisen vapautta.

Olisi mielestäni hyvä, että Itä-Suomen yliopisto ottaisi kantaa tähän asiaan

Vesa Puuronen

- Olisi mielestäni hyvä, että Itä-Suomen yliopisto ottaisi kantaa tähän asiaan, sanoo Puuronen.

Joutunut itsekin uhkailluksi tutkijana

Vesa Puuronen johti 1998 – 2001 Joensuussa anti-rasistista interventioprojektia EXIT. Sen tarkoituksena oli vaikuttaa siihen, että rasismi ja muukalaispelko vähenisivät kaupungissa. Tolloin Joensuu oli tunnettu skiniongelmistaan.

Puuronen kertoo, että hänkin on kokenut uhkailua:

- Olen kokenut uhkailua, mutta enempi sellaista painostusta siihen suuntaan, että olisi parempi lopettaa tällaisten asioiden tutkiminen ja niistä kirjoittaminen.

- Osa painostajista ja uhkailijoista on ollut nimettömänä, mutta myös omalla nimellä on oltu esillä.

Puuronen kertoo, että hän ei katso painostuksen tai uhkailujen vaikuttaneen hänen tutkimustyöhönsä:

- Olen nähnyt tämän asian tietoisena siitä, että on kyse ristiriitoja herättävästä aiheesta. Olen nähnyt tutkimuksen kuitenkin niin tärkeänä, että en ole antanut uhkailujen vaikuttaa omaan työhöni.

Olen nähnyt tämän asian tietoisena siitä, että on kyse ristiriitoja herättävästä aiheesta

Vesa Puuronen

Tutkija Vesa Puuronen muistuttaa kuitenkin, että uhkauksilla ja painostuksilla on ollut vaikutusta hänen lähipiiriinsä ja tuttaviin, jotka ovat sellaisissa tilanteissa voineet olla hyvinkin huolissaan.

Hoitanut ongelmaa omin neuvoin

Tutkija Vesa Puuronen sanoo, ettei vuosien myötä ole uhkailujen tai painostuksen johdosta ollut yhteydessä yliopiston johtoon:

- Olen ajatellut niin, että näillä on tähän ammattiin ja erityisesti näihin teemoihin liittyvä tällainen epätoivottava vaikutus, mutta en ole ottanut kuitenkaan yhteyttä työnantajaan.

- Omissa tapauksissani olen katsonut, että niihin ei työnantaja voi, eikä ole syytä puuttua.

Puurosen mukaan näyttökysymykset voivat uhkausasioissa olla erittäin ongelmallisia, jos ei ole mitään varsinaista todisteaineistoa. Hän kertookin pyrkineensä argumenteilla vastaamaan argumentteihin ja pyrkinyt säilyttämään keskusteluyhteyden niihin ihmisiin, jotka ovat hänen kanssaan eri mieltä.

Tutkija Vesa Puuronen johtaa parhaillaan EU:n 7. puiteohjelmaan kuuluvan tutkimushankeen MYPLACE (siirryt toiseen palveluun) Suomen osahanketta. Se liittyy osaltaan myös ääriliikkeisiin.