Kolaroivat rikolliset riesana Euroopassa – Suomessa kolareita lavastavat tunarit

Liikenneonnettomuus ei ole aina sitä, miltä näyttää. Vakuutuskorvauksien perässä olevat ammattiliigat kolaroivat yhä useammin viattomien sivullisten kanssa. Suomessa kolaroijien lavastukset ovat yleensä surkeita yksilösuorituksia.

Ulkomaat
Liikennevalopylvääseen törmännyt henkilöauto.
Susanna Lyly

Suurissa Euroopan maissa petoksentekijöiden kolarit tiedetään. Suosituimpia ovat peräänajot, jossa risteykseen ajava iskee jarrut pohjaan heti, kun liikennevalo vaihtuu vihreältä keltaiselle.

Toinen tyypillinen kolarimalli on tasa-arvoisissa risteyksissä kyttääminen. Autoilja vaanii odottamassa sopivaa tulijaa. Viime hetkellä kiihdytetään oikealta eteen.

Finanssialan Keskusliiton johtaja Risto Karhunen on jäsenenä eurooppalaisessa kattojärjestössä, joka on perehtynyt liikennepetoksiin.

- Esimerkiksi Englannissa lavastetut kolarit ovat todella iso riesa. Niitä saattaa olla vuosittain kymmeniä tuhansia. Näihin liittyy myös lavastettuja henkilövahinkoja, joilla haetaan vakuutusyhtiöiltä korvauksia usein jopa vuosiksi, Risto Karhunen sanoo.

Rikollisliigat välttelevät Suomea

Kolaritehtailu on jo iso ongelma Ruotsissa. Norjassakin kiinni on jäänyt kymmenien tekijöiden liiga, jonka samaan pakettiin kuului myös vilpillistä kolarikorjausta harjoittanut firma. Yritetty on Suomessakin.

- Meilläkin lavastetut kolarit ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana näytelleet merkittävämpää roolia. Se korostuu nyt, kun autovarkaudet ovat vähentyneet niin paljon, sanoo LähiTapiolan tutkimuspäällikkö Kari Leivo.

Suomessa petosten tekemistä vaikeuttaa, että vakuutustarkastajat tutkivat yleensä kolariautot omin silmin. Pelkällä vaurioista otetulla valokuvalla saa harvoin korvausta.

Yksi kansainvälisten rikollisliigojen kolarointia hillitsevä tekijä Suomessa on ulkomaalaistaustaisten pieni määrä. Epäilykset heräävät, jos hyvin harvaan asutulla ja liikennöidyllä tieosuudella kolaroi kaksi autoa, joiden molemmilla kuskeilla onkin yllättäen sama etninen tausta, muotoilee yksi petosasiantuntijoista.

Helsingissä kolari on vaikea kenenkään huomaamatta lavastaa. Maaseudulla taas lavastus on harvoin uskottava. Sana on kiirinyt lähimaissa, Suomessa ei kannata mällätä, sanoo toinen asiantuntija tarkoittaen lähimailla ennen kaikkea Latviaa.

Amerikanrauta Latviasta menee lunastukseen Ruotsissa

Ruotsissa tyypillinen petos liittyy esimerkiksi Yhdysvalloista tuotuihin autoihin. Alun perin onnettomuuden vuoksi lunastettu auto myydään Latviaan, jossa se kunnostetaan ulkoisesti hienoksi. Pelti kiiltää korjaushitsaamisen jäljiltä, mutta edes turvatyynyjä ei uusita.

Ruotsissa jo toista sataa tällaista autoa on tullut ilmi onnettomuuksissa. Suomessakin tiedetään muutama. Toiminnan ideana on saada autosta mahdollisimman korkea lunastuskorvaus.

Vakuutusyhtiöillä on etsiväverkosto ympäri Eurooppaa. Pohjola Vakuutuksen korvauspäällikkö Sami Reinikka muistuttaa, että yhtiöillä on käytössään myös väärinkäytösrekisteri. Usein esiintyvät nimet kiinnostavat.

- Onhan meillä Suomessakin tapauksia, että on ostettu rikkinäinen auto. Kaverin auton kanssa ajetaan sitten kolari, jotta saadaan se lunastukseen, Reinikka sanoo.

Ajoi puuhun, mutta puuta ei löydy

Suomessa viattomat osapuolet vedetään harvoin mukaan tahallisiin kolareihin. Tyypillinen liikennepetos meillä on useimmiten epätoivoinen yksilösuoritus.

- On ajettu metsään itsekseen, mutta siltä paikalta ei sitten löydykään puita eikä vauriojälkiä. Yleensä näin väitetään silloin, kun on ajettu kännissä, Pohjolan Reinikka toteaa.

Vanhojen vaurioiden peittely on tyypillistä suomalaista petoskäytöstä. Lommo tuli, mutta vakuutustarkastajaa työllistää milloin ja kenen toimesta.

- Se, että saadaan se joku muu maksamaan vaurioita, korostuu erityisesti moottoripyörien osalta. Sen näkee syksyllä ajokauden päätyttyä. Ihan samalla laillahan keväällä lumien sulettua ilmoitetaan enemmän moottorikelkkavahinkoja, sanoo Finanssialan Keskusliiton johtaja Risto Karhunen.

Yksittäiset tekijät yrittävät joskus meilläkin täyspottia. Kun moottori alkaa piiputtaa tai katsastus lähestyä, tulee mieleen uusia ansaitsemisideoita.

- Meidän kielessä puhutaan lunastuksen maksimoinnista. Tyypillisesti tapahtuu jokin pikkuvahinko ja poliisi käy paikalla. Sen jälkeen, kun poliisi on lähtenyt, auto laitetaan huonompaan kuntoon. Joskus on käytetty jopa lekaa, Karhunen toteaa.