Valtion kriisisivusto on olemassa, mutta ei käytössä

Suomalainen kriisisivusto on ollut valmis jo jonkin aikaa, mutta sitä ei vain ole otettu käyttöön missään tilanteessa. Tarkoituksena on, että suuronnettomuuden tai muun kriisin aikana yhdeltä nettisivulta saisi ajankohtaista tietoa kattavasti.

Kotimaa
Asukkaat hakevat säiliöautosta vettä pulloihin.
Yle

Valtion kriisisivusto eli niin kutsuttu kriisiportaali on teknisesti valmis, mutta sitä on pidetty reservissä suurten kriisien varalta. Alun perin tarkoituksena oli, että kriisiportaalista saisi yleistä tietoa mahdollisista uhkatilanteista ja varautumisesta myös normaalioloissa.

- Käyttöönotosta on keskusteltu muutamaan otteeseen eri tilanteissa, mutta on kuitenkin päädytty menemään olemassa olevilla verkkosivustoilla. Lähtökohtana on se, että kriisin tulee olla erittäin vakava ja laaja-alainen normaaliolojen häiriötilanne. Sellainen, joka kaataa useiden viranomaisten verkkosivut, kapasiteetti ei riitä, tulee palvelunestohyökkäys tai jotain muuta vastaavaa, kertoo kriisiviestinnän koordinaattori Petri Kekäle valtioneuvoston kansliasta.

Vuoden 2004 Aasian tsunamikatastrofin aikana suomalaisten viranomaisten kriisitiedottaminen epäonnistui. Sen seurauksena hallituksen työryhmä esitti vuonna 2005 perustettavaksi yhtenäistä tiedotussivustoa, josta saisi kattavasti tietoa kriisitilanteissa.

- Työryhmä teki tsunamin jälkeen niin sanotun rautalankamallin siitä, että tällainen sivusto olisi hyvä. Sitten siinä oli väliaikaa varsin paljon. Hankkeen vaatimusmäärittely, kilpailutus ja toteutus tehtiin vuosina 2008 - 2010, Kekäle sanoo.

Sosiaalisesta mediasta apua hädän hetkellä

Vuoden 2011 Japanin tsunamionnettomuuden yhteydessä ulkoministeriö tiedotti katastrofista muun muassa Facebook-sivuillaan. Kekäleen mukaan sosiaalinen media on tehokas ja olennainen tiedotuskanava, mutta vain osa viestintää.

- Tilanteen mukaan pitäisi pystyä käyttämään monipuolisesti ja joustavasti eri viestintävälineitä ja -kanavia. Sosiaalinen media on tietyissä tilanteissa hyvä, mutta jos esimerkiksi verkot ovat kaatuneet, eipä siinä silloin käytettävyyttä ole.

Kriisiportaalille on olennaista, että se kestää suuria kävijämääriä. Japanin tsunamikatastrofin aikana Säteilyturvakeskuksen sivut kaatuivat, kun ihmiset hakivat tietoa Japanin ydinvoimaloiden tilanteesta. Samoin poliisin ja sisäministeriön sivut menivät nurin, kun keskusrikospoliisi julkaisi listan tietovuodon kohteeksi joutuneista henkilöistä.

- Kriisiportaalin tyyppinen palvelu vaatii häiriötilanteessa riittävää toimintavalmiutta ympäri vuorokauden. Se ei pyöri pelkästään tekniikalla, vaan vaatii myös tietyn määrän työntekijöitä palvelun ylläpitoon, Kekäle toteaa.

Valtioneuvosto työstää parhaillaan kahta uutta verkkoviestintään liittyvää laajaa hanketta.

- Näitä uusia hankkeita ei ole tarkoitettu kriisitilanteita varten, mutta toteutuessaan ne korvaavat nykyisen kriisiportaalin, Kekäle kertoo.