Hullukin keksintö voi menestyä, kun kaikkea jo on

Raja arkipäivän niksin ja patentoidun keksinnön välillä on liukuva. Niksologi ja innovaatioasiantuntija pohtivat keksinnön ja niksin eroja ja päätyivät siihen, että suurin ero on raha. Niksistä maksetaan kymppi, mutta keksintö sekä vaatii että parhaimmillaan tuo rahaa huomattavasti enemmän.

Kotimaa
Tapio Viitajylhä  ja LumiTapio.
YLE

Niksi ja keksintö ovat läheisiä sukulaisia. Se on varmaa. Niiden välinen ero on liukuva, mutta rahan ja jalostuksen puolesta ero kasvaakin äkkiä isoksi. Niksejä kehittävät enimmäkseen 20-30 -vuotiaat naiset, joille maksetaan niistä kymppi. Keksintöjen tekijät ovat 50-60 -vuotiaita miehiä, joita keksintö voi elättää.

- Nikseissä olemassa oleville välineille keksitään uutta käyttöä, kierrätetään. Se on arkipäivän oivallus, toteaa niksologi Anssi Orrenmaa.

- Keksinnössä on oltava jotain uutta, joka poikkeaa tunnetusta, uutta ajattelua. Sitten täytyy olla asiakas, joka kiinnostuu. Ja mielellään kansainväinen asiakas. Seuraavaksi on oltava jonkinlainen ansaintamalli, miten hanketta viedään eteenpäin, listaa puolestaan innovaatioasiantuntija Tapani Saarenpää, joka auttaa keksijöitä eteenpäin Etelä-Pohjanmaan Ely-keskuksessa.

Kummallisuuksia voi nyt keksiä

Niksologi ja innovaatioasiantuntija eivät kumpikaan suostu allekirjoittamaan väitettä, että koulu näivettäisi luovuuden ja tulevaisuuden keksijät. Kumpikin uskoo, että nykypäivän koulussa esimerkiksi yrittäjyyskasvatus päinvastoin kannustaa luovuuteen.

- Oleellista on irrotteleva luovuus, jossa ei aluksi välitetä siitä, onko tässä järkeä. Silloin voi vahingossa syntyä keksintö, jossa on järkeä, pohtii Orrenmaa.

Sitä paitsi hullutkin ideat saattavat tänä päivänä mennä läpi.

- Nyt kun ihmisillä on jo kaikkea tarpeellista, voi keksiä kummallisuuksiakin. Hullut keksinnöt saattavat toteutua, kannustaa Orrenmaa.

Orrenmaa kertoo esimerkin Japanista, jossa niksit ovat olleet pääasiassa huumoria. Silti niistä on kehkeytynyt kaupallisia tuotteita. - Siellä ruvettiin kaupallisesti valmistamaan esimerkiksi liimapuikon malliin tehtyä voipuikkoa.

Pohjalainen keksijä työllistää itsensä

Vanhan Vaasan läänin alueella tehdään määrällisesti paljon keksintöjä. Vuodessa tulee noin 300 uutta keksintöehdotusta. Uusista ehdotuksista jatkoarviointiin menee noin 70 keksintöä ja sen jälkeen vielä valtakunnalliseen kehittämisvaiheeseen kymmenkunta. Koko maassa keksintöjä tehdään noin 4000 vuodessa. Pohjalaisten osuus tästä on siis noin 10 prosenttia.

- Parhaat ideat kuitenkin tuppaavat tulemaan kehäkolmosen sisäpuolelta, myöntää Tapani Saarenpää. - Silti Pohjanmaalla keksinnöt hyödynnetään tehokkaasti, mikä poikkeaa muista. Ideat eivät ehkä ole kansainvälisiä, mutta elättävät sen yhden yrittäjän.

Tuotantoon saakka koko maan keksinnöistä etenee noin 200 vuodessa. Keksintöjä saisi tulla enemmänkin, sillä tuotteiden elinkaari on tänä päivänä lyhyt. - Esimerkiksi elintarvikkeista suurin osa katoaa hyllystä melko nopeasti, miettivät Saarenpää ja Orrenmaa.