Margaret Thatcher 1925 - 2013

Margaret Thatcher oli Britannian ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa naispääministeri. Hän oli myös ainoa pääministeri, jonka onnistui 1900-luvulla voittaa kolmet perättäiset vaalit.

Ulkomaat
Margaret Thatcher
Thatcher oli Britannian pääminsteri vuosina 1979 - 1990.

Noustessaan pääministeriksi vuonna 1979 hän oli 53-vuotias. Takanaan hänellä oli jo pitkä poliittinen ura. Hänet oli valittu parlamenttiin vuonna 1959, ja konservatiivipuolueen vaalivoitto antoi hänelle opetusministerin salkun vuonna 1970.

Seuraava vuonna hän sai yllätysvoiton konservatiivien puheenjohtajakilvassa. Tie vallan ylimmälle huipulle oli auki.

Thatcher pyrki määrätietoisesti vallan huipulle

Margaret Hilda Roberts, sittemmin Thatcher, syntyi lokakuun 13. päivänä 1925 Granthamissa Lincolnshiren kreivikunnassa Keski-Englannissa. Politiikka tuli hänelle tutuksi jo pikkutyttönä, sillä kauppiasisä oli aktiivinen konservatiivi ja valittiin Granthamin pormestariksi.

Kouluvuosiensa jälkeen Thatcher opiskeli kemiaa Oxfordissa, mutta se ei riittänyt hänelle: työskennellessään tutkijana kemianteollisuudessa hän aloitti samalla lakiopinnot. Valmistuttuaan neljä vuotta myöhemmin Thatcher erikoistui verokysymyksiin.

Politiikkaan Thatcher ryhtyi Oxfordin yliopiston konservatiiviopiskelijoiden järjestössä, tuota pikaa sen johtajana. Parlamentin alahuoneeseen hän yritti jo 1950-luvun alussa, mutta onnistui vasta vuoden 1959 vaaleissa. Kaksi vuotta myöhemmin urkeni ura veroministeriössä.

Konservatiivien oppositiovuosina hän eteni puolueensa puhenaiseksi ja varjohallituksen jäseneksi. Konservatiivien vaalivoitto 1970 tiesi hallitusvaltaa konservatiiveille - ja myös Thatcherille.

Yksityiselämässään hän oli avioitunut liikemies Dennis Thatcherin kanssa. Perheeseen syntyivät kaksoset Mark ja Carol vuonna 1953. Miehensä kuoleman jälkeen 2000-luvun alussa Thatcher sanoi, että vallan huipulla olisi ollut yksinäistä ilman todellista ystävää, omaa aviomiestä.

Rautarouva oli kaivosmiehille kirosana

Margaret Thatcher oli vakaumuksellinen konservatiivi. Noustuaan pääministeriksi vuonna 1979 hän aloitti heti valtionyhtiöiden rajun yksityistämisen. Hän myös muun muassa rajoitti ammattiliittojen valtaa ja toi markkinatalouden terveydenhuoltoon ja koulutukseen.

Veroale toki miellytti monia, mutta samalla Thatcherista tuli monille kirosana, ei vähiten kaivosmiehille, jotka työpaikkojen hupeneminen ajoi pitkään lakkoon. Thatcher ei heltynyt heidän eikä myöskään ministeriensä kritiikistä. Hallituksen linja oli piirulleen "rautarouvan" linja. Ministerit vaihtuivat usein.

Thatcherin ulkopolitiikan peruskivi olivat läheiset suhteet Yhdysvaltoihin. Presidentti Roland Reagan oli hänelle jopa henkilökohtainen ystävä. Sen sijaan EU oli varsin nationalistiselle Thatcherille iso ongelma. Tuosta jyrkkyydestä tulikin lopulta pääsyy hänen syrjäyttämiseensä.

Vahvaa nostetta sen sijaan antoi Falklandin sota Argentiinaa vastaan 1982. Voitto sodassa toi myös vaalivoiton. Kansansuosiota Thatcher sai myös järkkymättömyydestään vuonna 1984, kun Irlannin tasavaltalaisarmeija IRA teki rajun iskun Brightoniin kesken konservatiivien puoluekokouksen.

Thatcherin pääministerinura kariutui kolmannella kaudella 1990 konservatiivien sisäisiin Eurooppa-kiistoihin.

Alkuperäisen hallituksen viimeisen jäsenen Geoffrey Howen lähtö ovet paukkuen ei vielä kaatanut Thatcheria, vaan hän päihitti yhä haastajansa puolueen puheenjohtajavaalissa. Voiton niukkuus kuitenkin edellytti toista äänestyskierrosta.

Silloin muu hallitus käänsikin yllättäen kelkkansa. Parlamenttivaalit olivat tulossa, ja kansan uskottiin haluavan muutosta. Thatcher erosi marraskuussa 1990 yli 11 pääministerivuoden jälkeen. Konservatiivit voittivat vaalit John Majorin johtamina.

Työ jatkui parlamentin ylähuoneessa

Thatcherin vaikutus ei suinkaan hävinnyt brittipolitiikasta, vaikka hän jätti hallituksen. Hän oli pitkään muun muassa suosittu puhuja, myös ulkomailla. Monet näkevät hänen konservatisminsa kaikuja edelleen konservatiivien lisäksi myös työväenpuolueen politiikassa.

Vallan käytävillä häntä nähtiin uuden arvonimensäkin vuoksi: aatelointi nosti Dame Margaret Thatcherin parlamentin ylähuoneeseen vuonna 1992.

2000-luvun alussa Thatcherin muisti alkoi pettää ja dementian lisäksi tuli muitakin sairauksia, jotka uuvuttivat hänet. Autonkuljettajansa mukaan hän kuitenkin virkistyi aina, kun auto ajoi pääministerin virka-asunnon ohi.