Pienten kuntien omaisuus jemmaan kuntaliitosten varalta

Useat pienet kunnat haluavat turvata omaisuutensa kuntaliitosten varalta. Asukkaat pelkäävät, että kuntaliitosten jälkeen kyliltä katoavat päätösvallan ja palveluiden lisäksi yhteiset kokoontumispaikat. Jaalassa, Elimäellä ja Valkealassa on onnistuttu säilyttämään taloudellinen vaikutusvalta säätiön avulla.

Kotimaa
Simpeleellä korjataan myrskyn tuhoja
Yle
Yle
Useat pienet kunnat haluavat turvata omaisuutensa kuntaliitosten varalta. Asukkaat pelkäävät, että kuntaliitosten jälkeen kyliltä katoavat päätösvallan ja palveluiden lisäksi yhteiset kokoontumispaikat. Jaalassa, Elimäellä ja Valkealassa on onnistuttu säilyttämään taloudellinen vaikutusvalta säätiön avulla.

Lemille, Savitaipaleelle ja Luumäelle ulottuvan Uimin kylän yhteinen kokoontumispaikka on Kotalahden entinen koulu. Viikolla on jumppapäivät miehille ja naisille, sunnuntaisin saunotaan ja uidaan avannossa. Muina aikoina tiloja vuokrataan ulkopuolisille.

- Tänne on ensi kesälle varattu jo kahdeksat häät. Syyskuussa viimeiset ja kesäkuussa ensimmäiset, kertoo kyläyhdistyksen puheenjohtaja Hannu Hakonen.

Kyläyhdistys on vuokrannut paikan Lemin kunnalta, mutta ostaisi sen mielellään, jos kunta myisi kohtuuhintaan. Taustalla on pelko paikan menettämisestä, jos Lemillä on edessään kuntaliitos.

- Pahin pelko on se, että tänne tulevat ulkomaalaiset omistajat ja silloin tänne on porttikielto kaikilta uimilaisilta ja kaikilta lemiläisiltä.

Pienissä kunnissa ei luoteta siihen, että kuntaliitosten jälkeen kaupungeissa ymmärrettäisiin vastaavanlaisten paikkojen arvoa ja merkitystä paikallisille asukkaille.

Lemi aikoo pysyä itsenäisenä, mutta on jo alkanut varautua tulevaan turvaamalla asukkaittensa harrastus- ja elämisenmahdollisuuksia.

- Kolmelle metsästysseuralle on myyty tonttimaata metsästysmajojen ympäriltä ja kotiseutuyhdistykselle on myyty tontti, kertoo hallintojohtaja Markku Peutere.

Kotalahden leirikeskuksen myynnistä ei ole tehty päätöstä.

Rautjärveläiset tutustumismatkalla Suur-Kouvolassa

Myös Rautjärvi haluaa turvata kuntalaistensa mahdollisuudet vaikuttaa elinpiiriinsä.

- Meillä on jo viime vuonna keskusteltu siitä, että olisiko tarpeen turvata taloudellista itsenäisyyttä paikallisille ihmisille, kertoo kunnanjohtaja Harri Anttila.

Rautjärveläiset kävivät tutustumassa viime vuonna Jaalaan, jossa entinen kunta myi sähköyhtiön osakkeensa ja perusti säätiön ennen Kouvolan seudun kuntaliitosta.

- Me saimme Jaalasta viestiä, että he ovat tyytyväisiä Kouvolan kuntaliitokseen, kun he voivat säätiönsä kautta vaikuttaa omiin pieniin asioihinsa, sanoo Anttila.

Rautjärvikin harkitsee nyt omaisuutensa säätiöittämistä. Metsätulojen ja osakkeiden tuotoilla turvattaisiin suuren kunnan reuna-alueilla taloudellinen päätösvalta niissä asioissa mitkä eivät kaupungissa suurilta tunnu.

Ruokolahdella naapurikunnan omaisuusjärjetelyjä ei katsota hyvällä. Kunnanjohtaja Antti Pätilän mielestä ei ole kovin luottamusta herättävää kuntaliitosneuvottelutilanteessa, jos jollakin on omaisuutta jemmattu. Pätilän mukaan kunnassa ei ole edes keskusteltu mittavan metsäomaisuuden säätiöittämisestä.

Anttila ei usko, että kuntaliitosneuvottelut vaikeutuisivat, vaikka Rautjärvellä perustettaisiinkin säätiö omalle omaisuudelle.

- Siksi tässä pitäisi pelata avoimin kortein. Pian huomataan, että kuntaliitoksen jälkeen on enemmän hyötyä kuin haittaa siitä, että reuna-alueen kuntalaiset tuntee tulevansa kuulluiksi, sanoo Raujärven kunnanjohtaja Harri Anttila.

Jaalan, Elimäen ja Valkealan säätiö jakaa apurahoja

Entisten Jaalan, Elimäen ja Valkealan kuntien perustaman Jev-säätiön puheenjohtaja Eva Immanen suosittelee kuntia turvaamaan omaisuutensa hyvissä ajoin ennen kuntaliitoksia.

- Koskaan ei ole liian aikaista. Hyvinkin erilaisten kuntien ja kaupunkien yhteenliittäminen on kova murros. Säätiö voi rahoittaa sellaista toimintaa, mihin ei uudelta kaupungilta rahaa saa.

Jev-säätiö jakaa viiden miljoonan euron pääoman tuotoistaan vuosittain apurahoja monenlaisiin tarkoituksiin. Immasen mukaan kaupungeilta ei tipu reuna-alueille rahaa osin taloudellisista, osin näkemyksellisistä syistä.

- Miten tämän nyt kauniisti ilmaisisi? Se on sokeutta. Mikä on tärkeää kenellekin, sanoo Jev-säätiön puheenjohtaja Eva Immanen.