Koulutarvikerahat tiukoilla Joensuussa - ostaako kirja vai askartelutarpeita?

Joensuun kaupunki on varannut oppimateriaali- ja tarvehankintoihin 70 euroa vuodessa oppilasta kohden. Sillä pitäisi saada kirjojen lisäksi muun muassa teknisen työn ja kuvaamataidon tarvikkeet. Opettajien luovuus on lujilla, kun mietitään, miten opetus saadaan järjestettyä.

Kotimaa
Aapinen koulupulpetin päällä.
Yle

Joensuun kouluissa tuskaillaan vähäisten oppimateriaalirahojen kanssa. Oppilasta kohden on varattu 70 euroa per vuosi, jolla pitäisi hankkia kirjojen lisäksi kaikki muu tarvittava materiaali. Esimerkiksi Kontiolahdella oppilasta kohden on varattu alakoulussa 163 euroa. Kuopiossa summa on 210 euroa ja Oulussa 200 euroa.

Nepenmäen koulun rehtori Jyrki Huusko kertoo, että valtaosa 70 eurosta menee pelkkiin äidinkielen ja matematiikan kirjoihin. Aapiseen ja matematiikan kirjaan uppoaa noin 55 euroa.

- Oppikirjoihin tietysti menee rahaa, että joka ainoalla tunnilla oppilaalla olisi oppitunnilla ne kirjat, mitä se oppiaine käsittelee. Että esimerkiksi ekaluokkalaisella olisi Aapinen josta lukemista opetella.

Äidinkielen ja matematiikan kirjojen ostamisen jälkeen muille kirjoille jää 15 euroa.

Eihän sillä viidellä eurolla hirveästi askarrella ja rakennella.

rehtori Jyrki Huusko

- Sen lisäksi tietysti kaikki vihkot, kynät, kumit, värit, askartelutarvikkeet, teknisen ja tekstiilityön tarvikkeet, vahaliidut, harpit, terottimet ynnä muut. Siihensummaanhan ne pitäisi kaikki mahduttaa, Huusko tuskailee.

Esimerkiksi askartelumateriaalien hankkimista ei voi sysätä perheidenkään vastuulle, sillä koulun on tarjottava opetuksessa käytettävät tarpeet.

Jos esimerkiksi tekstiilityön tai teknisen työn materiaalieihin jää viitisen euroa, sillä ei kummoisia ostoksia tehdä.

- Metallit, muovit, työkalut, metallit, elektroniikka ja muut, niin eihän sillä viidellä eurolla hirveästi askarrella ja rakennella, Huusko toteaa.