Freskot tuhosivat Michelangelon terveyden

Michelangelo maalasi Vatikaanin Sikstuksen kappelin freskoja neljä vuotta selällään. Maalausten luonnoksia on esillä Sinebrychoffin taidemuseossa Helsingissä.

kulttuuri
Michelangelon piirtämä jalkaharjoitelma.
Michelangelon piirtämä jalkaharjoitelma Sikstuksen kappelia varten on nähtävissä Michelangelo ja Sikstuksen kappeli -näyttelyssä Sinebrychoffin taidemuseossa Helsingissä.Yle

Näyttelyt Michelangelon töistä ovat harvinaisia. Freskoja ja jättimäisiä veistoksia on mahdotonta liikutella. Luonnoksia on jäänyt vähän ja niistä suuri osa on tallella Sinebrychoffin taidemuseon näyttelyyn työt lainanneessa Michelangelon kotimuseossa Casa Buonarrotissa.

- Hän ei kestänyt keskeneräisyyttä eikä halunnut näyttää hahmotelmiaan kenellekään. Viimeisinä vuosinaan hän jopa heitti luonnoksiaan tuleen ja poltti ne poroksi, kertoo Pietro Folena.

Folena edustaa kulttuurisäätiö MetaMorfosia, joka hoitaa näyttelyn käytännönjärjestelyt Casa Buonarrotin ohjeiden mukaan. Sinebrychoffin taidemuseossa on esillä 15 luonnospiirrosta, jotka Michelangelo teki Sikstuksen kappelin Freskoja varten. Esillä on myös joitakin taiteilijaan liittyviä esineitä sekä kirje ja kauppalista.

Kuvanveistäjä ryhtyi freskomaalariksi

Paavi Julius II:n sinnikkyyttä on kiittäminen siitä, että Vatikaanin Sikstuksen kappelin maalaukset ovat osa yhä tänä päivänä tunnettua ikonista kuvastoa. Esimerkiksi jumalan ja Aatamin etusormien hipaisu on yksi länsimaisen taidehistorian varioiduimpia kuvia.

Oli hilkulla, että maailman tunnetuimpia freskoja ei olisi syntynyt lainkaan. Michelangelo kieltäytyi työstä, sillä hän koki olevansa kuvanveistäjä. Hän ei ollut koskaan maalannut mitään niin suurisuuntaista kuin kappelin katto.

Sikstuksen kappelin kattofresko esittäytyy Michelangelo ja Sikstuksen kappeli -näyttelyssä Sinebrychoffin taidemuseossa Helsingissä.
Sikstuksen kappelin kattofresko esittäytyy Michelangelo ja Sikstuksen kappeli -näyttelyssä Sinebrychoffin taidemuseossa Helsingissä.Pekka Sakki / lehtikuva

Lopulta paavin sinnikkyys ja taiteilijan kunnianhimo ottivat voiton. Michelangelo ryhtyi työhön, joka kesti neljä vuotta. Kappelin kattofreskoista ja myöhemmin maalatusta alttariseinästäViimeinen tuomiotuli taiteilijan päätöitä.

Paavi Julius II oli ovela taktikko. Hän halusi jättää jälkensä historiaan ja oli vakuuttunut, että se tapahtuu taiteen avulla. Juuri näin kävikin.

- Samaan aikaan Michelangelon kanssa Vatikaanissa maalasi toinen renessanssimestari Rafael, kertoo Sinebrychoffin taidemuseon intendentti Minerva Keltanen.

Äksy mestari tuhosi terveytensä työllä

Michelangelo tunnettiin äksyilevänä saiturina. Hänen kanssaan oli vaikea työskennellä, mutta silti apulaisen paikka oli haluttu. Michelangelo oli jo elinaikanaan tunnettu jatunnustettu, aikansa supertähti.

Hän ei kestänyt keskeneräisyyttä eikä halunnut näyttää hahmotelmiaan kenellekään.

Pietro Folena

- Mestari kiukkuili apumiehilleen ja vaihtoi heitä tiheään tahtiin. Siten hän myös varmisti, ettei kukaan muu hänen itsensä lisäksi voisi ottaa kunniaa työstä, kertoo Keltanen.

Mestari maalasikin lähes kaiken omin käsin. Vuosikausien valtava urakka tuhosi hänen terveytensä.

- Taiteilijan kannalta suurin ongelma oli se, että maalaustyö tehtiin selällään. Hän teki osan maaten ja osan niin, että pää oli takakenossa. Kostea maali valui hänen päälleen ja vaikeat asennot jättivät jälkensä hänen kehoonsa.

- Michelangelo sai vaikeita kulumia niskaan ja selkään. Myös silmät kärsivät.

- Vielä monta vuotta maalausurakan jälkeen hän pystyi lukemaan ainoastaan siten, että nosti kirjan päänsä päälle ja taivutti niskansa taaksepäin, kertoo kulttuurisäätiö MetaMorfosin johtaja Pietro Folena.

Viimeistä tuomiota pidettiin säädyttömänä

Michelangelo maalasi Sikstuksen kappelin freskot 1508-1518. Hän tutki ihmiskehon anatomiaa leikkelemällä ruumiita ja luonnostelemalla kehonosia paperille. Sinebrychoffin näyttelyssä olevat luonnokset hän on piirtänyt pääasiassa grafiittipuikolla tai punaliidulla.

Taiteilija palasi vielä kappeliin vuosina 1535-1541 maalaamaan Viimeisen tuomion alttariseinälle. Teoksen paljastus aiheutti Pietro Folenan mukaan valtavan skandaalin.

- Paavi lankesi polvilleen ja muu paljastusta seurannut väki jäi tuijottamaan järkyttyneenä seinää. Viimeinen tuomio oli täynnä alastomia ihmishahmoja, jotka vääntyilivät joko taivaan iloissa tai helvetin tuskissa, tietää Folena.

- Trenton kirkolliskokous määräsi myöhemmin, että alastomien hahmojen intiimit osat on peitettävä ja Michelangelon oppilas Daniele da Volterra määrättiin korjaamaan maalaus, sanoo Minerva Keltanen.

- Daniele da Volterra oikeastaan pelasti Viimeisen tuomion, sillä muutoin sen päälle olisi saatettu maalata.

Sikstuksen kappelissa käy 25 000 vierailijaa päivässä. Vuodessa kappeliin tutustuu yli neljä miljoonaa turistia.

Muutaman viikon kuluttua tunnelma Michelangelon koristelemassa Sikstuksen kappelissa sähköistyy taas. Katolinen kirkko valitsee tuolloin siellä itselleen uuden paavin eronneen Benedictus XVI:n tilalle.