Kuntaliitto: Rakentajan vastuuta pitää kiristää

Rakentamisen laatuongelmat ovat todellisia, myöntävät Rakennusteollisuus, Rakennusliitto ja Kuntaliitto. Professorin mukaan suomalaisen rakentamisen kulttuuri on kelvoton.

Kotimaa

Yle Uutiset kysyi kirjallisia mielipiteitä rakentamisen laadusta myös muilta toimijoilta kuin asuntorakennuttajilta. Kyselyn tulokset eivät yllätä alan asiantuntijoita.

Kuntaliitto kannattaa kovempia sanktioita ja 5-10 vuoden takuuaikaa.

- Rakentajan yleistä takuuaikaa tulisi pidentää vähintään viiteen vuoteen ja vastuun kynnystä madaltaa, kirjoittaa Kuntaliiton rakennuttajainsinööri Hannu Huhtala.

Samoilla linjoilla ovat Rakennustarkastusyhdistyksen puheenjohtaja Pekka Virkamäki ja Helsingin rakennusvalvontaviraston Risto Levanto.

- Rangaistusluonteisia korvauksia rakentamisen virheistä loppukäyttäjälle tai omistajalle. Erityisesti asuntogryndauksessa jokin vakuutuspohjainen järjestely, Virkamäki vaatii.

- Sisäistä ryhtiliikettä ja ohjeistusta on kokeiltu ties kuinka kauan - ei etene, Levanto sanoo.

Myös hän toteaa, että ongelmat keskittyvät asuntogryndaukseen eli rakennusliikkeiden omarahoitteisiin kohteisiin.

Tilaajan sanktiomaksu ei tehoa

Tilaajan laiminlyöntimaksua korotettiin viime syksynä niin, että se voi olla törkeissä tapauksissa 50 000 euroa. Kuntaliitto ei usko tämän vaikuttavan laatuun.

- Sanktio kohdistuu tilaajaan, joka voi olla esimerkiksi kunta. Sanktion pitäisi kohdistua laiminlyöjään eli urakoitsijaan, Huhtala perää.

Muutkaan eivät pidä tilaajan rankaisemista laadun moottorina. Vain Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi uskoo tämän ”pelotevaikutuksen” tehoon.

- Hyvä viranomaisvalvonta tasaa kilpailutilannetta. Nykytilanteesta hyötyvät pimeät urakoitsijat. Heillä ei ole takuita eikä vastuuta, Harjuniemi kirjoittaa.

Enemmän vastuuta pääsuunnittelijalle?

Asiantuntijoiden mukaan ensisijaista olisi laittaa lisärahaa ja aikaa ennakkosuunnitteluun.

- Asioita ei suunnitella riittävästi etukäteen. Töiden ja vastuiden pilkkominen useille eri tekijöille lisää töiden "saumakohtien" määrää ja nämä pitäisi yhteensovittaa huolellisemmin kuin tehdään, Rakennusteollisuus RT ry:n johtaja Jukka Pekkanen pohtii.

Hänen mukaansa hyvä takuuaika olisi 2-5 vuotta. Rakennusteollisuus listasi toimintakulttuurin ongelmia jo viime kesänä alan sisäisessä verkkokyselyssä.

Rakennusliiton Harjuniemen mielestä ongelmat kasautuvat ”valitettavasti” julkisiin kohteisiin.

- Niin materiaalin kuin työn hävikki on valtava. Moni työ joudutaan tekemään moneen kertaan. Tavaraa pilataan. Jo tehtyä työtä turmellaan. Ryntäillään suunnitelmien puutteiden takia, Harjuniemi listaa.

Rakennustarkastajien puheenjohtaja ehdottaa, että vastuu koko projektista annettaisiin pääsuunnittelijalle.

- Suomalaisesta järjestelmästä puuttuu toimija, jolla olisi kokonaisvastuu ja -valta. Tärkeintä olisi, että laadun ja talouden ohjaus voitaisiin keskittää riittävän itsenäiselle toimijalle, Virkamäki esittää.

Professori: Valvonta on ”kuin pukki kaalimaan vartijana”

Arkkitehtuurin professori Jouni Koiso-Kanttila Oulun yliopistosta on arvostellut suomalaista hällä väliä –rakennustyyliä.

- Suurin ongelma on asenneongelma. Suomalainen rakentamisen kulttuuri on kelvoton, hän toteaa.

Varsinkaan gryndereita ei valvo kukaan, mikä sallii Koiso-Kanttilan mielestä sormien läpi katsomisen. Rakennuttajakonsultit ovat hänen mukaansa kuin ”pukki kaalimaan vartijana”.

- Joissakin maissa ei saa ryhtyä rakentamaan ilman, että suunnitelmat ovat toisen suunnittelijan tarkastamat. Tämä pitäisi ulottaa Suomessakin kaikkeen rakentamiseen, hän ehdottaa.