Pelibisneksen startup-menestystarinoita voi syntyä jo koulunpenkillä

Hämeenlinnan ammattikorkeakoulu herättelee oppilaitaan startup-yritystoimintaan. Startup-yrittämisessä yritystoimintaa mietitään omien intohimojen ja hyvän yhteisön kautta. Varsinkin teknologia-alalla käytössä oleva toimintamalli on vielä uusi Suomessa.

internet
Hämeenlinnalaiset pelintekijät Marko Ojala, Pekka Pentonen, Heli Saarinen ja Tuomas Lehtonen - sekä vielä nimetön pelin sankarihahmo.
Ville Välimäki / Yle

Startup-yrittämisestä kerrottiin perjantaina Hämeenlinnassa ensimmäistä kertaa järjestetyssä BitFest-seminaarissa (siirryt toiseen palveluun). Hämeen ammattikorkeakoulun auditorioon pakkautui startup-yrittämisestä kiinnostuneita opiskelijoita. Väitoskirjatutkija Erik Pöntiskoski Aalto-yliopistosta selvitti ensinnäkin, mitä startup-toiminnalla ymmärretään.

- Startup-toiminta ja työskentely tarkoittaa sitä, että tulet yhteen ystäviesi kanssa ja teette jonkin projektin intohimojenne parissa. Siinä alkuvaiheessa ei tarvitse vielä hirvittävästi miettiä rahaa.

Miten startupista sitten kasvaa "oikea" yritys? Erik Pöntiskosken näkemyksen mukaan startup-yritys on tilapäinen organisaatio, joka etsii toistokelpoista liiketoimintamallia.

- Startup-vaiheessa ollaan hakemassa asiakasta, jolle voitaisiin myydä jokin tuote. Kun löytyy tuote ja asiakas ja bisnesmalli, miten voidaan myydä tämä hyvällä tuotolla, niin sen jälkeen lähdetään toteuttamaan sitä bisnestä. Sen jälkeen sitä pitää skaalata isommaksi ja silloin tämä startup muuttuu oikeaksi yritykseksi.

Pelialalla intohimoa riittää

Startup-yrittäminen on tyypillistä esimerkiksi pelialalla. Hämeenlinnasta ponnistaa koulun avulla yhteen päätynyt joukko kohti pelibisnestä. Työn alla on peli, jonka avulla opetaan laskutaitoja lapsille. Kun työtä tehdään intohimosta, ei tunteja lasketa, kertoo pelisuunnittelija Tuomas Lehtonen Hämeenlinnasta.

- Työn ja huvin ero on tosi hämärä tässä, kun tätä periaatteessa tekee niin intohimolla, että siinä hoituu se työ samalla.

Työn ja huvin ero on tosi hämärä tässä.

Tuomas Lehtonen

Pelit ovat kasvaneet Suomen merkittävimmäksi kulttuurivientituotteeksi ja alalta on noussut menestystarinoita. Vuonna 2010 aloittanut pelejä tekevä Supercell (siirryt toiseen palveluun) on kasvanut parissa vuodessa kymmenien miljoonien bisnekseksi. Yritys käynnistyi startup-pohjalta ja se näkyy vielä yrityksen toimintatavoissa, sanoo Supercellin markkinointipäällikkö Marika Appel.

- Se näkyy siinä, että ihmiset ovat erittäin motivoituneita, he antavat sata prosenttia ihan joka päivä. Jokainen ihminen, mitä tahansa tekeekin yrityksessä, tekee sen täydellä sydämellä.

Vaikka työtä tehtäisiin intohimoisesti eivät kaikki voi kuitenkaan onnistua. Asiaan kuuluu, että vain pieni osa ideoista lyö itsensä läpi. Epäonnistumisen pelko ei kuitenkaan kahlitse luovuutta, sanoo Tuomas Lehtonen.

- Ei todellakaan, epäonnistuminenhan kasvattaa ja opettaa ja sitähän me tarvitaan tässä.

- Aina on mukana onnea, mutta kyllä tämä kaikki lähtee ihmisistä, siitä hyvästä porukasta, mikä meillä on töissä, säestää Marika Appel.