1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. ilmiöt

Ravintolapäivä on tullut jäädäkseen

Ravintolapäivä ei ole enää uusi ilmiö, mutta sen suosio vain kasvaa Suomessa. Myös Mikkelissä tapahtuma alkaa löytää oman jalansijansa. Ruokapaikkoja aukesi sunnuntainälkäisille 17.2. jopa seitsemässä eri kohteessa. Paikkakunnalla järjestettävien pisteiden määrä on liki kaksinkertaistunut vuoden 2012 syksystä. Samalla ravintoloiden tyylien kirjo on monipuolistunut.

Ilmiöt
ravintolapäivät 2013 Mikkeli
Amerikkalaista jalkapalloa pelaavien Lady Bouncersien pisteellä oli tarjolla vohveleita ja smoothieta jenkkidinereiden hengessä.Juho Liukkonen / Yle

Ei ole vielä edes iltapäivä, kun muutama vapaaehtoinen saapuu rakentamaan ruokalaa Mikkelin Siekkilässä sijaitsevan kerrostalon kerhotiloihin. Levyllä kiehuva hirvikeitto tuoksuu ulko-ovelle saakka.

Pian sisään saapuvat ensimmäiset vieraat. Kaikkia tervehditään kädestä pitäen.

- Tervetuloa Ravintola Satoon. Nimi tulee siitä, että osa meistä on innokkaita aarimaan viljelijöitä. Jos innostumme järjestämään toisen kerran tämänlaista tarjoilua, niin meillä on niin sanotusti sato kyseessä, Ravintola Satoa emännöivä Päivi Falgenbach vitsailee.

Ensimmäisten joukossa paikalle saapuu väkeä kirkosta. Ennen ruokailua kaikki laulavat ruokavirren. Falgenbach kertoo, että järjestäjät innostuivat ravintolapäivästä juuri siksi, että sen kautta voidaan viettää enemmän aikaa yhdessä.

- Olemme iloisia jokaisesta, joka tulee edes poikkeamaan. Kenenkään ei tarvitse istua omassa lokerossaan syömässä vaan näin voidaan nauttia yhteisestä seurasta.

Tyylejä löytyy joka lähtöön

Muillakin ravintolapisteillä perustellaan samoin sanoin sitä, miksi ruokakulttuuria ylistävä karnevaali on vienyt järjestäjät mukanaan. Mutta näkemys siitä, miten ravintolapäivä tulisi järjestää, on joka pisteellä erilainen.

Esimerkiksi nuorisokahvila Starlight muuttui amerikkalaista jalkapalloa pelaavien Lady Bouncersien hartiavoimin ihka-aidoksi jenkkidineriksi. Kotiruokaa ei näy ja menu koostuu pikkupurtavasta ja makeista juomista.

Keskusbaarissa sijaitsevassa darrabaarissa tarjoillaan puolestaan ensiapua välikuolemasta kärsiville suolaisella pöperöllä. Taustalla pauhaa asiaankuuluva rockmusiikki. Musiikki soi niin ikään Elomaan talolla, tosin nyt lautasella pyörii latinalaisen amerikan rytmit. Listalta löytyy meksikolaista ruokaa aina nachoista tacokeittoon.

Oma lukunsa on Porstuankammariin sijoitettu ravintola. Sisään astuessa tuottaa vaikeuksia sanoa, onko kyseessä vakituisesti toimiva ravintola. Taustalla soi balalaika ja asiakkaille tarjotaan borshkeittoa, smetanan kanssa tietenkin. Vieraat vastaanotetaan myös tervehtimällä heitä venäjäksi.

Siperia opettaa -ravintolan pitäjiä rupeaa jännittämään vasta siinä vaiheessa, kun sisään saapuu ruokailemaan venäläisiä asiakkaita. Suotta. Vaihto-opiskelijat Ani, Alina ja Yuliya yllättyvät ruoan tasosta.

- Kukahan tämän ruoan on tehnyt? Maistuu aivan käsintehdyltä, juuri kuten pitääkin! Koti tästä tulee mieleen, Ani huudahtaa maistettuaan ensimmäisen haarukallisen tilaamastaan Pelmenistä, lihatäytteisestä 'dumplingsista'.

Ravintolapäivä ei ole pois ravintoloilta

Venäläistä ravintolaa luotsaava Anton Ejov on jo vanha konkari ravintolapäivillä. Ammattikorkeakoulun kulttuurituotantoa opiskeleva Ejov osallistuu päiville jo neljättä tai viidettä kertaa peräkkäin. Ravintolapäivää on vietetty jo niin useasti, että järjestäjät ovat menneet sekaisin laskuissa.

Vaikka Ejov arvostaa edelleen ravintolapäivien konseptia, hän löytää myös kritisoitavaa suunnasta, johon ravintolapäivät ovat kulkemassa.

- Minusta on menty överiksi siinä, että ravintolapäivien varjolla on ryhdytty mainostamaan seuroja tai liikkeitä. Se ei ole jutun pointti. Tässä on tarkoituksena tehdä mahdollisimman hyvää ruokaa niin hyvin kuin vaan osaa. Mitä persoonallisempi sinun ravintolasi ja ruokasi ovat, sen parempi juttu, Ejov napauttaa.

Ejon mielestä ravintolapäivä ilmiönä ei ole katoamassa mihinkään. Hän uskoo, että tämänlaisten tempausten myötä suomalaiset saadaan innostumaan ruokakulttuurista.

- Ravintolapäivissähän iso kysymys on ollut siinä, että viekö se asiakkaita ravintoloilta vai tuoko se niitä lisää. Oma näkemykseni on, että päivät tuo lisää asiakkaita. Ihmiset oppivat tulemaan syömään pienellä rahalla ja sitten innostuvat saapumaan jatkossakin paikalle, Ejov summaa.

Päivillä kartutetaan kokemusta ja kerätään rahaa

Miltei kaikki päiville osallistuneista kertovat käyttävänsä päivistä saadun voiton tulevaisuuden projekteihin, esimerkiksi yhteisvastuukeräykseen, Naisten Pankin tukemiseen tai opiskelijoiden yhteiseen toimintaan.

Elomaan talolla sijaitsevassa Mexican Style-ravintolassa järjestäjät suunnittelevat käyttävänsä päivistä saadun tuoton yhteistä matkaa varten. Alle 20-vuotiaat nuoret keräävät ravintolapäivän avulla rahaa nuorten Euroopan väliseen ryhmävaihtoon, ensi kesänä Espanjassa järjestettävään elokuvakouluun.

Mexican Style -ravintolan kassalla vahtia pitävän Yasmin Soljasalon mukaan ravintolapäivät ovat mielekäs tapa rahoittaa harrastetoimintaa. Samalla nuoret saavat kätevästi käytännön oppia työelämästä.

- Minusta on tärkeää, että me nuoret saadaan tehdä ja yrittää itse,Yasmin Soljasalo kertoo.