Kysely: Uusienkin kotien laatu järkyttää usein rakennuttajia

Työmaan valvojat istuvat pullakahveilla rakennusmiesten kanssa, kosteudesta ei välitetä ja viimeistely on ”sinne päin”. Näin vastattiin, kun Yle Uutiset kysyi suurilta asuntorakennuttajilta, kuinka paljon rakentamisen laadussa lipsutaan?

Kotimaa
Rakentamisen laatu viime vuosina -grafiikka.
Vain joka neljäs uskoo, että rakentamisen laatua on onnistuttu kohentamaan. Loput ovat sitä mieltä, että laatu on pysynyt entisellään tai jopa huonontunut. Yle Uutisgrafiikka

Lähes joka kolmas yhtiö oli sitä mieltä, että rakentamisen laatu on viime vuosina laskenut. Heidän mielestään rakentajien työlleen antamaa takuuaikaa tulisi pidentää ja työmaiden valvontaa lisätä.

Kysely tehtiin niin sanotuille yleishyödyllisille asuntotuottajille, koska he rakennuttavat koko ajan uusia vuokra- ja asumisoikeuskoteja suomalaisille, pääasiassa omaan omistukseensa.

Näihin lukeutuvat VVO:n ja Saton kaltaiset yhtiöt, opiskelija-asuntosäätiöt ja kaupunkien vuokrataloyhtiöt.

Kukaan ei kanna vastuuta

Suurin ongelma on, että kukaan ei kanna vastuuta kokonaisuudesta. Vastuu on jaettu rakennuttajan, pääsuunnittelijan ja työmaajohtajan kesken, mutta tämä ei toimi.

”Vaikka suunnitelmissa havaitaan virhe, tehdään toteutussuunnitelmien mukaan, koska vastuu ei ole enää itsellä.”

"Työmaan valvojat ovat liian lepsuja ja kaveeraavat urakoitsijoiden kanssa. Kahvilla ja pullalla on yllättävän iso vaikutus."

Yli kolmannes vastaajista oli sitä mieltä, että vastuuta rakentamisesta on liikaa sitä vähiten osaavalla eli hankkeen tilaajalla. Kunta tai taloyhtiö ovat väärä taho hallinnoimaan monimutkaista kokonaisuutta.

Suunnitelmat ensin kuntoon

Usein myös lähdetään rakentamaan, ennen kuin suunnitelmat ovat edes valmiit. Tämä johtuu osin siitä, ettei suunnittelijalle anneta kunnolla aikaa ja rahaa.

Valvonta taas kaatuu resurssien puutteeseen – tai sitten rakentaja on saanut valita mieleisensä valvojan. Ketjutettuja urakoita on aidosti vaikea hallita, mutta valvonnasta myös nipistetään.

”Rakennusvaiheiden aloitustarkastuksiin ja jatkuvaan valvontaan tulee panostaa vielä enemmän.”

”Viranomaisilla ei ole resursseja puuttua tekemisiin tarkastamalla jokaista työvaihetta.”

Huonoa laatua selittää eniten -grafiikka.
Usein kyse on silkasta osaamattomuudesta. ”Eniten ongelmia on aiheuttanut puutteellinen ammattitaito niin työnjohdossa kuin toteutuksessakin.” Yle Uutisgrafiikka

Uusissakin taloissa kosteusvaurioita

Ammattilainen, joka haluaisi ja osaisi tehdä hyvää jälkeä, kärsii aikatauluista ja huonosta työn organisoinnista. Toisaalta moni tietää jo, että ”sinne päin” kelpaa: rahaa tulee ilman priimaakin.

”Työn arvostus heijastuu siihen, että yksittäisen työntekijän työn laatu on heikentynyt.”

"Työmoraali on heikentynyt, viis veisataan toisten tekemisistä.”

Vakavia virheet ovat onneksi harvoin. Eniten ongelmia on kosteustekniikassa ja viimeistelyssä. Sateen annetaan piiskata materiaaleja ja betonin kuivumisajoista tingitään.

"Työmaiden kosteudenhallinta on järkyttävän huono."

"Viimeistely unohtuu kun ajatellaan että lopputulos on jo sinne päin."

Joka neljäs vastaaja on kuitenkin jyrkempi: heidän mielestään vakavia virheitä tehdään useimmissa uudiskohteissa.

Ei ulkomaalaisten vika

Urakat pilkotaan säästösyistä. Vastaajien mukaan ulkomaalaisia aliurakoitsijoita ei voi yksin mustamaalata, jos virheitä tulee tai ohjeita ei ymmärretä. Työnjohto on kuitenkin suomalaisissa käsissä.

”Paljon sitoutuneita ja osaavia tekijöitä. Mukana kuitenkin monenlaista toimijaa, opettajia, bussikuskeja jne.”

"Kyllä suomalaisetkin huonoa jälkeä osaavat tehdä."

Myöskään epärehellisten yritysten piikkiin kaikkea ei voi laittaa. 40 prosentin mielestä harmaa talous ei ole yhtä suuri ongelma kuin aiemmin. Tilanne on parantumassa, kun määräyksiä veronumeroista ja käännetystä arvonlisäverosta on tiukennettu.

Kuinka paljon ulkomainen työvoima vaikuttaa laatuongelmiin -grafiikka.
Rakennustyömailla yhä enemmän käytettäviä ulkomaalaisia ei pidetä merkittävänä syypäänä laatuongelmiin.Yle uutisgrafiikka

Kodinkoneelle saa pidemmän takuun kuin talolle

Yksi keino asuntotuottajien mielestä olisi pidentää rakentajan takuuta, jotta laadun tekeminen alkaisi kiinnostaa.

Nykyisin takuu on voimassa kaksi vuotta, mikä on määritelty alan yleisissä sopimusehdoissa. Puolet ehdottaa, että hyvä takuuaika olisi 2-5 vuotta.

"2-5 vuoden takuu olisi hyvä. Muuten rakennusliikkeet eivät korjaa toimintatapaansa vaan sama meno jatkuu."

”Takuuaika voisi vaihdella, mutta minimi 4 vuotta, vesikatto ja muut erityisosat 10 vuotta.”

Jos vaatimuksia tiukennettaisiin, suurin osa uskoo, että asunnot eivät edes kallistuisi. Rahaa saattaisi jopa säästyä, kun sählääminen ja hävikki vähenisivät.

Pessimistejäkin toki on.

”Hetkellisesti laatuvaatimusten todellinen noudattaminen voisi nostaa rakentamisen hintaa, mutta sen jälkeen laatu taas heikkenisi ja hinta jäisi.”

Rakentajan takuun pitäisi olla voimassa -grafiikka.
Suurimman osan mielestä alan sopimusehdot kaipaisivat päivitystä. Nykyinen kahden vuoden takuu ei kannusta tarpeeksi tekemään laatua.Yle Uutisgrafiikka

Virheitä on vaikea karhuta myöhemmin

Takuu sekoitetaan usein 10 vuoden vastuuseen. Se rajoittuu kuitenkin törkeästä huolimattomuudesta johtuviin virheisiin.

Käytännössä on vaikea osoittaa vuosien päästä, mikä johtuu rakennusaikaisesta laiminlyönnistä ja mikä kiinteistön huollon laiminlyönnistä. Rakennusvirheet tulevat ilmi viipeellä.

”10-vuotisvastuiden ongelmia pidetään usein vaikean rakennuttajan aikaansaannoksina.”

Myös isojen rakennusliikkeiden lakimiesvoima vaimentaa yksittäiset asukkaat.

"Juristit ja ns. asiantuntijakonsultit saavat elantonsa toisten virheitä riitauttamalla."

”Laadusta on tullut raadollinen kaupantekoväline, jota mitataan oikeudenkäyntien kautta.”

Mitä viranomaisten pitäisi tehdä?

Viranomaissäätelyä ei kaivata lisää. Asuntotuottajat uskovat, että laatuun voidaan patistaa alan sisäisellä ryhtiliikkeellä.

Kaavoittajat saavat kuitenkin kritiikkiä.

”Kaavoitusviranomainen ei ole vastuussa virheistään ja osaamisen puutteesta.”

”Kaupunkikuvalliset vaatimukset ovat liian vaativia. Arkkitehtikilpailut tonttien luovutuksessa tuottavat liian monimutkaisia ratkaisuja.”

Myös hankintalakiin toivotaan muutoksia.

”Hankintalaki edistää huonoa rakentamisen laatua. Useimmiten joudutaan valitsemaan halvin.”

”Kilpailulainsäädäntö suosii tiettyjä laadun rikkojia.”