Lars Sonckin kynänjälki kurottaa yhä kohti taivasta

Kultaranta, Tampereen tuomiokirkko, Sibeliuksen Ainola Järvenpäässä – kansallisromanttisen kauden arkkitehdin Lars Sonckin kynästä piirtyi rakennuksia moneen lähtöön. Yksi työnjäljistä on Pietarsaaren vesitorni. Historiaa ei puutu tornista, jossa on kuvattu elokuva ja ammuttu reikä oven kamanaan. Tulevaisuus taas vaatii kunnostuksen.

kulttuuri
Vesitorni sisältä ylöspäin kuvattuna.
Pietarsaaren vesitorni.Ritva Karhula / Yle

Lars Sonck laati 1930–40-luvuilla yhteensä seitsemän vesitornisuunnitelmaa. Näistä toteutettiin ainoastaan kolme: Pietarsaaren, Rauman ja Hyvinkään vesitornit.

Pietarsaaren noin 80-vuotias torni on tehty mäelle paikallevaluna. Teräsbetonipilarien ympärillä on rengaspalkit, jotka kannattelevat 500-kuutiometrin vesisäiliötä ja jäykistävät samalla paikalla muurattuja tiiliseiniä. Puolasta aikanaan tuodut tiilet ovat kestäneet aikaa varsin hyvin, ihailee Pietarsaaren Veden toimitusjohtaja Markku Kaksonen.

Sään armoilla olleen julkisivun yläosa vaatii kuitenkin kunnostamista. Myös katto- ja ikkunapellitykset on tehtävä uusiksi. Lisäksi vesisäiliö on puhdistettava ja pinnoitettava ja putket käytävä läpi. Töihin voidaan päästä vielä tänä vuonna.

Tämä on kuitenkin arvorakennus suunnittelijansa puolesta.

Markku Kaksonen, tj, Pietarsaaren Vesi

– Ei ole syytä viivytellä. Tämä on kuitenkin arvorakennus suunnittelijansa puolesta, sanoo Kaksonen.

Hiililämmitys väistyi 60-luvulla

Tornin sisällä reunoja kiertävät portaat mustine rautakaiteineen. Portaiden määrää ei tarvitse arvailla: se on kirjoitettu seinään. 272.

Seiniin on kirjoitettu paljon muutakin, sillä torniin on aiemmin ollut yleisölle ajoittain vapaa pääsy. Kaksonen onkin pidättyväinen vesitornin avaamisesta kävijöille jatkossa. Jo erilaiset turvamääräykset tekevät yleisöryntäyksestä arveluttavan.

Vesitornista erään oven takaa löytyy hiilikasa ja toisen oven takaa kurkistavat lämmityspannut. Tornia lämmitettiin alkuvaiheessa hiilellä: antrasiitilla ja kamiinalla, vesikiertoisella keskuslämmityksellä. Tuo tapa korvattiin sähkölämmityksellä arviolta joskus 60-luvulla.

Vesi valui kadulle ja mäkeä alas. Silloin tuli kiire.

Markku Kaksonen, tj. Pietarsaaren Vesi

Lämmittäminen on putkimaisessa tornissa tärkeää, sillä vettä täynnä olevat putket eivät saa jäätyä. Kerran on käynyt huonosti: 80-luvun alussa uudenvuodenaattona putket jäätyivät.

– Vesi valui kadulle ja mäkeä alas. Silloin tuli kiire saada putket suljettua, koska alavesisäiliöstä pumpattiin kaupunkilaisille vettä edelleen, muistelee Pietarsaaren Veden toimitusjohtaja Markku Kaksonen.

Päätyönä vedenjakelu, sivuroolissa leffanäyttämönä

Oven yläpuolelta löytyy luodinreikä - tai sellainen kolon ainakin väitetään olevan. Dokumentoitua historiaa taas edustaa Westbay Entertainmentin tornissa kuvaama toimintaelokuva Smanderoon! With a vengeance. Suosituksi nousseessa elokuvassa torni kokee kolkon kohtalon: se räjäytetään.

Varsinainen päätyö vesitornilla on silti arkinen: se tasaa vedenjakeluverkon painetta ja luo varmuutta vedenjakeluun.

– Kaupungin laidalla on alasäiliö, jonka kanssa yhdessä tämä tarjoaa koko kaupungille vettä ainakin pariksi tunniksi, jos vesilaitokselta jostain syystä toimitus keskeytyisi, muistuttaa Markku Kaksonen.