"Jäin eläkkeelle parikymppisenä"

Tamperelainen Tapio Gauffin, 26, on eläkeläinen. Hän on ollut määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä eli kuntoutustuella parikymppisestä asti. Tapio on skitsofreenikko. Hän kertoo elämästään mielenterveyskuntoutujana TV1:n A-studiossa klo 21.00.

Kotimaa

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Alle 30-vuotiaat työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet vuosina 2000–2011.Lähde: Kela

Tapion kaltaisia nuoria eläkeläisiä on paljon. Joka päivä viisi-kuusi alle 30-vuotiasta suomalaista siirtyy eläkkeelle masennuksen tai muiden mielenterveyssyiden vuoksi.

Tapio Gauffin
Tapio GauffinYle

- Jos jollakin on selkävaivoja, niin häneltä kysytään, että koska voit palata töihin. Kun minä sanon, että minulla on skitsofrenia, niin kukaan ei uskalla kysyä, että mikäs sinulla on ennuste ja miten menee.

Tapio opiskelee Tampereen yliopistossa tilastotiedettä.

- Yliopistolla on puolensa. Siellä on akateeminen vapaus, mikä tarkoittaa minun kohdallani lähinnä sitä, että voin opiskella hitaaseen tahtiin.

Tapiolla on takanaan rankka sairaushistoria. Hän ehti jo mielestään syrjäytyä täysin, mutta on nyt palannut takaisin ihmisten ilmoille.

Masentuneista neljännes palaa työelämään

90 prosenttia työkyvyttömyyseläkkeistä myönnetään määräaikaisina kuntoutustukina. Eläketurvakeskus on selvittänyt työhön palaamista vuosina 2005-2009.

Noin neljännes niistä, jotka jäivät masennuksen vuoksi määräaikaiselle eläkkeelle vuonna 2005, palasi työelämään vuoteen 2009 mennessä.

Muiden mielenterveyssyiden vuoksi kuntoutustukea saaneista palasi töihin vain 14 prosenttia.

"On tärkeää kuulua johonkin yhteisöön"

Tärkeä osa Tapio Gauffinin arkea on Näsinkulman Klubitalo. Sen toiminta on yhdysvaltalaisen Fountain house -mallin mukaista sosiaalipsykiatrista kuntoutusta. Klubitalo on matalan kynnyksen paikka mielenterveyskuntoutujille.

- Klubitalolle tullaan tekemään töitä. Meillä on yhdeksältä ensimmäinen työnjako ja yhdeltä toinen. Tällä toiminnalla on ollut minulle valtava merkitys. En tiedä missä olisin, jos silloin huonoina aikoina olisin jäänyt kotiin makailemaan sen sijaan, että tulin tänne tekemään töitä.

Tapio tekee keittiövuoroja ja käsittelee tilastotietoja. Hän korostaa, että on tärkeää tuntea kuuluvansa johonkin yhteisöön.

"Jos ei jaksa tehdä kahdeksan tunnin päivää on työkyvytön"

Tapio Gauffin on osatyökykyinen ja ihmettelee yleistä suhtautumista työntekoon.

- Edelleen on sellainen ilmapiiri, että ihminen on joko työkyinen tai työkyvytön, että joko hän jaksaa tehdä kahdeksan tuntia päivässä tai ei mitään. Siitä pitäisi päästä eroon. On paljon eläkeläisiä kuten minä, jotka ovat osatyökykyisiä. Miksi ei hyödynnettäisi niitä lukuisia ihmisiä, nuoria eläkeläisiä, jotka voisivat tehdä vaikka neljän tunnin päivää.

- Joustoa työelämään! Se tulee yhteiskunnalle paljon halvemmaksi.

Tukea osatyökykyisen palkkaamiseen

Työterveyslaitoksen ylilääkäri Teija Kivekäs on Gauffinin kanssa samoilla linjoilla.

- Yhteiskunnassa tarvitaan asennemuutosta, jotta osatyökykyisilläkin on mahdollisuus osallistua työelämään toimintakykynsä ja voimavarojensa sallimissa rajoissa.

Työnantajat voivat saada tukea osatyökykyisten palkkaamiseen, ja tätä tätä tietoa pitäisi Kivekkään mukaan olla riittävän helposti saatavilla.

- Mielenterveyden häiriöstä toipuvan eläkkeellä olevan nuoren työhön paluuta olisi mahdollisuus yrittää "turvallisesti" esimerkiksi jättämällä eläke lepäämään. Jos työhön paluu ei onnistu, eläkkeen saa takaisin ilman uutta hakemusta.

Sosiaali- ja terveysministeriössä on meneillään parikin hanketta, joilla pyritään edistämään osatyökykyisten työllistymistä.

- Työpaikkoja osatyökykyisille on tällä hetkellä liian vähän tarjolla, ylitarkastaja Patrik Tötterman työ- ja elinkeinoministeriöstä myöntää.

Koulutus, työ ja tehokkuus ylikorostuvat

Työ- ja kuntoutusvalmentaja Jyrki Rinta-Jouppi Mielenterveyden keskusliitosta muistuttaa, että monilla nuorilla ongelmat kasaantuvat.

On samanaikaisesti mielenterveys- ja päihdeongelmia, talousvaikeuksia, oppimisvaikeuksia, elämänhallinnan ongelmia, kiusaamista ja häpeää.

- Ja he joutuvat elämään yhteiskunnassa, jossa koulutus ja työ ovat yliarvostettuja!

Näihin päiviin asti hoito, kuntoutus ja työllistäminen on järjestetty omissa sektoreissaan. Siitä halutaan nyt päästä eroon. Organisaatioiden pitäisi miettiä kokonaisuutta ja nuoren etua, ei pelkästään omaa sarkaansa.

Uudenlaisia palveluita vaikeasti löydettävissä

Uudenlaisia palveluja on jo olemassa, mutta ne ovat hajallaan ja usein vaikeasti löydettävissä.

Jyrki Rinta-Jouppi mainitsee konkreettisena esimerkkinä uuden Harppaus-valmennuksen. Hän toivoo, että se leviäisi valtakunnalliseksi palveluksi, johon kaikilla olisi mahdollisuus.

- Nuoren omat tavoitteet ja arki ovat keskiössä. Nuori saa tietoa opiskelumahdollisuuksista ja työnteosta, ja häntä autetaan arvostamaan omaa osaamistaan ja kykyjään. Ryhmässä nuori saa sosiaalisia taitoja, vertaistukea ja vuorovaikutusta.

Ylilääkäri Teija Kivekäs korostaa, että nuoret tarvitsevat juuri heille kohdennettuja mielenterveyspalveluja.

- Matalan kynnyksen hoitopaikkojen kehittäminen on avainasemassa, jotta kaikki avun tarpeessa olevat nuoret tavoitetaan. Tällaisia palveluja on kehitettykin viime vuosina, mutta palveluiden järjestämisessä on toki alueellisia eroja. Myös etsivän nuorisotyön väyliä on kehitetty ja kehitteillä.

Etsivä nuorisotyö on erityisnuorisotyötä, jonka ensisijaisena tehtävänä on auttaa alle 29-vuotiaita nuoria, jotka ovat koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolella. Tai jotka tarvitsevat tukea saavuttaakseen tarvitsemansa palvelut.

Etsivä nuorisotyö tarjoaa nuorelle varhaista tukea, jos nuori sitä itse haluaa.

Nuori eläkeläinen maksaa yhteiskunnalle 1,5 miljoonaa euroa

Professori Guy Ahonen Työterveyslaitokselta on laskenut nuoren eläkeläisen hinnan yhteiskunnalle. Kun nuori aikuinen jää työkyvyttömyyseläkkeelle, hänen menetetyn työpanoksensa arvo on yli 1,5 miljoonaa euroa.

Ahosen laskelmissa nuorten eläkeläisten keski-ikä on noin 25 vuotta ja vertailuikä 65 vuotta.

Kokonaissummaan lasketaan mukaan palkat ja työnantajamaksut. Eläkkeitä ja korvauksia ei lasketa menetyksiksi, koska ne ovat tulonsiirtoja eivätkä varsinaisia kansantaloudellisia kustannuksia.

"Haluan normaaliin työelämään"

Tapio Gauffin voi nykyisin melko hyvin. Hän jatkaa aktiivista elämäntapaansa ja toivoo, että joskus pääsisi vielä mukaan normaaliin työelämään.

- Kyllä minulla sellainen toive on. En halua pysyvälle eläkkeelle, vaikka todennäköisesti pääsisinkin. Haluan normaaliin työelämään. Siinä on tietysti työnantajalle vähän selvitettävää, että mitä mä olen tehnyt nämä vuodet. Mutta eiköhän tilastotieteilijälle töitä löydy.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Alle 30-vuotiaat työkyvyttömyyseläkkeen saajat vuosina 2000–2011.Lähde: Kela