1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. luonto

Kanta-Hämeen kansallispuistot vetävät päiväretkeläisiä ja piipahtajia

Kanta-Hämeen kansallispuistojen ja Evon retkeilyalueen kävijämäärät putosivat viime vuonna hieman edellisvuodesta. Vaikka Hämeessä retkeilyalueiden vaikutus paikalliseen talouteen on lyhyen päiväretkeilyn takia muuta maata vaatimattomampi, alueen kansallispuistot tuovat paikalliseen talouteen satojatuhansia euroja.

luonto
Retkeilijä pitkospuilla Liesjärven kansallispuistossa.
Tiina Kokko / Yle

Hämeen kansallispuistojen kävijämäärät laskivat viime vuonna hieman edellisvuodesta. Metsähallituksen keräämien tietojen mukaan Tammelassa Liesjärven ja Torronsuon kansallispuistoissa kävi viime vuonna yhteensä 37 800 kävijää.

Edellisvuonna kävijöitä oli toista tuhatta enemmän eli kaikkiaan noin 39 000. Myös valtion omistamalla Lammin Evon retkeilyalueella kävi viime vuonna 1500 retkeilijää vähemmän kuin edellisvuonna. Vuonna 2012 kävijöitä oli 59 500 ja vuonna 2011 noin 61 000.

Paikallistalouteen retkeily tuo satojatuhansia euroja, terveysvaikutus voi olla merkittävämpi

Kävijämäärien lisäksi Metsähallitus on laskenut myös luontokohteiden paikallistalousvaikutuksia. Metsähallituksen luontopalveluiden päällikkö Anneli Leivo kertoo, että paikallistalousvaikutukset syntyvät, kun luontokohteissa vierailevat käyttävät samalla paikallisia ohjelma-, majoitus- ja ruokailupalveluja. Tästä syystä hämäläisten luontokohteiden paikallistalousvaikutukset jäävät huomattavasti esimerkiksi Pohjois-Suomen kohteita pienemmiksi, sanoo Leivo.

Liesjärvellä, Torronsuolla tai Evolla vierailevat käyvät kohteessa omatoimisesti ja käynti on lyhytaikaisempi kuin esimerkiksi Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa, minkä paikallistalousvaikutukset olivat viime vuonna yli 33 miljoonaa euroa.

- Liesjärven paikallistalousvaikutukset olivat viime vuonna 200 000 euroa ja Torronsuon 300 000 euroa. Evon paikallistalousvaikutukset olivat hivenen korkeammat eli 800 000 euroa.

Anneli Leivo harmittelee sitä, että kansallispuistojen ja luontokohteiden hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia ei voida mitata samalla tavalla kuin kävijä- tai talousvaikutuksia.

- Eteläisen Suomen luontokohteiden lyhytaikaisilla vierailuillakin on nimittäin suuri merkitys kävijöiden hyvinvointiin, muistuttaa Leivo.

Lue seuraavaksi