Kolumni: Arvaa, mikä aakkonen

Milloin olet viimeksi kirjoittanut käsin – ilman tietokonetta, kännykkää tai muita teknisiä vekottimia? Pöydän ääressä vain sinä, kynä ja paperi. Muutaman rivin jälkeen saatat huomata, että kirjoittaminen muuttuu vaivalloiseksi. Enää käsi ei kestäkään kynänpuristusta paperia vasten kovin pitkään.

aakkoset
Kynä ja muistiinpanoja pöydällä.
Yle

Kirjoittaminen on muuttunut tietokoneiden ansiosta entistä helpommaksi. Tekstin saa korjattua nappia painamalla, eikä aikaa tarvitse käyttää kirjainten kumittamiseen. Samalla kun tietokone surraa kirjoituspöydällä, kynä lepää vieressä ja kohtaa paperin ehkä vain silloin, kun muistiinpanot huutavat täydennystä. Kynä ja paperi toimivatkin oivana parivaljakkona muistiinpanojen tekemisessä. Tosin joskus muistiinpanot jäävät arvoitukseksi jopa tekstin kirjoittajalle, kun paperilla näkyy vain etäisesti aakkosia muistuttavia jälkiä. Aivojumpasta käy sekin, kun kirjoittaja yrittää arvata, mitä paperille piirretyt käppyrät tarkoittavat.

Joillakin päivän ainoa kirjoitustaitoa ylläpitävä sormiharjoitus saattaa olla kauppalistan kirjoittaminen. Toiset luistavat tästäkin ja kirjoittavat tarvittavat ainekset kännykkään. Siellä kauppalista ei ainakaan pääse hukkumaan, eikä kirjaimia tarvitse arvailla. Helppoa kuin mikä.

Tämän kevään abit pääsevät muutaman viikon päästä testaamaan sormilihaksiaan, kun jokavuotinen kirjoitusmaraton alkaa lukulomien jälkeen. Lukio ja peruskoulu taitavat muuten olla ainoita laitoksia, joissa kirjoitetaan tietokoneen sijasta pääosin käsin. Kolmen vuoden päästä tämäkin muuttuu, kun ylioppilaskirjoituksista tulee sähköisiä. Tuleehan kirjoitusurakasta varmasti nopeampaa, mutta mitä tapahtuu käsinkirjoitustaidolle? Muuttuvatko seuraavaksi kokeet peruskouluissakin sähköisiksi ja otetaanko alakouluissa käyttöön e-aapiset?

Entä millaiseksi käden ulkomuoto muuttuu kirjoitusharjoituksen puutteessa? Typistyvätkö sormet pieniksi prinssinakeiksi, jotka mahtuvat viuhtomaan sormitietokoneen näytöllä? Tarina kertoo, että sormitietokoneiden maailmassa kasvaneet pikkulapset eivät enää hahmota, miten sivut kääntyvät tavallisissa kirjoissa. Kosketusnäyttöihin tottuneet lapset yrittävät pyyhkäistä sivuja auki samalla tavalla kuin koneen ruudulla. Voi vain arvata, miten käy kynälle, kun värityskirjatkin muuttuvat sähköisiksi. Jos lapsi saa eteensä vanhanmallisen paperivärityskirjan, yrittääkö hän tökätä kynänkärjellä Pikku-Myyn nutturaa, jotta sen väri vaihtuisi oranssiksi?

Niin paljon kuin sähköinen vallankumous helpottaakin elämäämme, toivon hartaasti, että kädet osaavat käyttää kynää myös tulevaisuudessa. Miten ihmeessä ihmiset muuten tietävät, mitä ostaa kaupasta, jos käy niin, että kännykät lakkaavat toimimasta tai koneet surraamasta?