Näin ulkomaan ruokaa on Suomessa tutkittu

Suurinta osa elintarviketuonnista valvotaan tullissa - laboratorio hylkää ruokaeriä päivittäin. Hevosenlihahuijausten paljastuttua ainakin Saarioinen sanoo selvittäneensä, mistä se saa tilattua DNA-testauksen.

Kotimaa

Kun elintarviketurvallisuusvirasto Evira sanoo selvittävänsä, onko kaupan tuotteissa nautaa vai hevosta, sen reviiri laajenee pakastepitsoihin ja tölkkigulasseihin. Normaalisti Evira tutkii eläinperäiset valmisteet, mikä tarkoittaa lihaisempaa tavaraa kuten possunleikkeitä ja kanansiipiä.

Monenmoista ruoka-ainesta sisältävät valmislasagnet ja purkkiateriat kuuluvat puolestaan tavallisesti tullilaboratoriolle. Aiemmin laboratorio ei ole kuitenkaan analysoinut, voisiko naudanliha olla selosteesta huolimatta hevosta. Tulliin on hevosenlihapaljastusten jälkeen tilattu menetelmä, jolla tuotteessa olevan lihan alkuperäeläin selviää.

Tulli ja Evira päättävät tahoillaan, mitkä tuotteet otetaan hevosenlihasyyniin.

Viime vuonna tulli tutki yli 3 000 elintarvikenäytettä, joista 363 hylättiin. Tuotteet eivät koskaan päätyneet kauppoihin.

Ylipäätään jokin elintarvike päätyy siis tullilaboratoriossa hylättäväksi lähes päivittäin. Pakkausmerkinnät ovat yleisimpiä syitä. Kyse on kuitenkin lähes aina tahattomasta virheestä eikä tarkoituksellisesta kuluttajan sumutuksesta. Tullin mukaan valmistaja usein korjaa nopeasti virheen pakkausmerkinnässä sen paljastuttua.

Tullilaboratorion työtä helpottaa, että samaa tehdään muissakin EU-maissa. Kun jokin tulli huomaa hälyttävän tuotteen, sana kiirii yhteisessä järjestelmässä heti kaikkiin jäsenmaihin.

Suomalaisyritykset ottavat huolet tosissaan

Viranomaisvalvonnan lisäksi on omavalvontaa. Kun lihaerä saapuu ulkomailta suomalaiselle ruokatehtaalle, siinä kohtaa syynätään paperit, selosteet ja kuljetuslämpötila. Tarkempaa tutkintaa - kuten laboratorioanalyysia ehkä hevoseksi muuttuneesta naudasta - ei tehdä ilman kunnon syytä.

Suomalaiset yhtiöt ovat silti ottaneet lihaskandaalin vakavasti. Esimerkiksi Saarioinen kertoo, että hevosenlihapaljastusten laajennuttua otettiin selvää mahdollisesta DNA-testaajasta. Tilausta ei kuitenkaan ole tehty.

- Testeille ei ole tarvetta, elleivät asiakkaamme vaadi, sanoo tuotekehitysjohtaja Mirja Lonka.

Saarioisen lihasta 5 prosenttia tulee Longan mukaan ulkomailta ja on lähinnä puolalaista tai saksalaista kalkkunaa. Sikaakin tuodaan Saarioiseen ulkomailta pienissä määrin.

Ruokakeskon mukaan Pirkka-valmisaterioille ei tehdä erityistarkastusta Euroopan hevospaljastusten takia, vaikka ne huolestuttavatkin.

- Ruokakeskon tuotetutkimus tutkii normaalistikin omaa maahantuontia ja omia merkkituotteita ja nyt kiinnitämme entistä enemmän huomiota asiaan, tiedottaja Minttu Tirkkonen kertoo.

Myöskään S-ryhmä ei ole omin päin tilaamassa DNA-selvitystä Rainbow-valmisteistaan.