Energiatehokkuus suututtaa rakentajia - "maailmanparannus mennyt terveyden edelle"

Vaatimukset talojen energiatehokkuudesta on viety liian pitkälle Suomen oloissa, moittii rakennusala. Osaaminen ei pysy perässä ja seurauksena voi olla lisää hometaloja. "Kuluttajat ovat koekaniineina", rakennustarkastaja sanoo.

Kotimaa
Määräykset talojen energiatehokkuudesta ovat -grafiikka.
Vain joka kolmas asuntorakennuttaja uskoo, että energiatehokkuusvaatimukset ovat hyviä ja toteutettavissa. Yle Uutisgrafiikka

Yle Uutiset kysyi suurilta asuntorakennuttajilta energiatehokkaasta rakentamisesta. Viesti oli kirkas: säätelyssä on otettava aikalisä, koska muuten seuraa enemmän haittaa kuin hyötyä.

Vain joka kolmas oli sitä mieltä, että nykyiset määräykset ovat toteuttamiskelpoisia.

"Uudistustahti on aivan liian nopea. Uusista ratkaisuista ei ehditä saada kokemusta ennen kuin seuraavat ovat jo päällä."

"Hyvä tavoite mutta järkeä uuden vaatimisessa pitää käyttää."

Koulutus laahaa jäljessä

Myös alan liitot ovat huolissaan kiirehtimisestä. Rakennusmateriaalit, tekniikka ja tutkimus menevät niin hurjaa vauhtia eteenpäin, ettei kenttä pysy perässä.

- Nyt tarvitaan riittävästi opetteluaikaa. Liian tiheään muuttuvat määräykset heikentävät laatua, sanoo Rakennusteollisuus RT ry:n johtaja Jukka Pekkanen.

Monimutkaistuvissa rakenteissa riskit virheisiin kasvavat, varsinkin kun rakentamisen laatu on joskus mitä on.

- Pitäisi ensin koerakentaa, ennen kuin yleisesti tehdään vaativia rakenteita, säestää Kuntaliiton rakennuttajainsinööri Hannu Huhtala.

- Nykyistenkään vaatimusten vaikutuksesta muun muassa lämpö- ja kosteustilanteeseen ei tiedetä tarpeeksi, huomauttaa Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi.

Koulutus laahaa jäljessä. Vaikka tehtäisiin huippulaatua, virheitä voi tulla, jos tekotavat ovat vanhentuneet.

Siinä kun etelässä säästöt saavutetaan kaksinkertaisilla ikkunoilla, meillä laitetaan 40 eristettä, joiden rakennusfysiikka saattaa toimia tai sitten ei.

"Poliitikot painaneet paniikkinappulaa"

Rakennustarkastajien puheenjohtaja Pekka Virkamäki on suorasanainen: maailman pelastaminen on poliittinen trendi, joka on laitettu terveen ja turvallisen asumisen edelle.

- Poliitikot ovat painaneet paniikkinappulaa. Kuluttajat ovat sitten koekaniineita, Virkamäki sanoo.

- Kysymys on tietysti erittäin tärkeä tuleville sukupolville, mutta energiatehokkuutta pitäisi parantaa askel askeleelta.

Hän muistuttaa, että Suomessa rakennetaan jo maailman energiatehokkaimpia rakennuksia.

- Siinä kun etelässä säästöt saavutetaan kaksinkertaisilla ikkunoilla, meillä laitetaan 40 eristettä, joiden rakennusfysiikka saattaa toimia tai sitten ei.

Tampereen teknillisen yliopiston professori Juha Vinha ei ymmärrä, miksi Suomessa pitäisi mennä tiukempiin linjauksiin kuin muissa Pohjoismaissa.

- Ruotsissa ollaan tällä hetkellä hyvin kriittisiä. Olemme jo hoitaneet asiat parhaiten, miksi meidän pitää hoitaa ne yliparhaiten? hän kysyy.

Vanhat talot erityinen riski

Vanhojen talojen korjausohjeet tulevat vielä tänä keväänä. Sekä Vinhan että Virkamäen mukaan vanhan muuttaminen energiapihiksi vaatii ehkä vielä enemmän huippuosaamista kuin uudisrakentaminen.

- Tässä pitää olla hirvittävän varovainen. Vanhojen materiaalien ja tekniikoiden yhdistämisestä uusiin on liian vähän tietoa. On tehty lainsäädäntöä, johon ei ole tekijöitä, Pekka Virkamäki toteaa.

Energiatehokas passiivitalo.
Kuvan kaltaisen passiivitalon energiankulutus saattaa olla jopa vain viidenneksen normaalin talon kulutuksesta.Yle

Tavoitteena on, että vuoteen 2021 mennessä kaikki Suomen uudet talot ovat lähes nollaenergiataloja. Mitä tuo "lähes" tarkoittaa, se määritellään seuraavan parin vuoden aikana.

Joka tapauksessa talon pitäisi tuottaa energiaa lähes yhtä paljon kuin kuluttaa.

Rakennusfysiikan professori Juha Vinha varoittaa, että hyvin eristetyssä talossa entistä pienempi rakennusvirhe kostautuu. Kun lämmöneristepaksuus kasvaa, ulkorakenteet kylmenevät ja homeenkasvulle otolliset olosuhteet lisääntyvät.

Tärkeää on saada rakennusvaipasta ilmatiivis, koska pienikin vuoto voi saada aikaan ison vaurion.

Kosteutta voi päästä rakenteen sisään ilmavirtausten tai vaikkapa vesisateen mukana. Aiemmin sitä kuivatti enemmän sisältä hohkaava lämpö.

Professori: Energiamääräyksillä tehdään bisnestä

Toimisto- ja kerrostalojen eristepaksuudessa voitaisiin Vinhan mukaan ottaa jopa takapakkia.

- Niissä lämmöneristyksen lisääminen ei ole enää taloudellisesti järkevää. Tai tulisiko eri rakennustyypeille määritellä eri arvoja? hän pohtii.

Vaipan paksuuden säätelystä on hyötynyt muun muassa eristeteollisuus. Vinha epäilee, ettei esimerkiksi homekorjauksiin ole panostettu samalla tavalla, koska niissä ei ole samanlaista bisneksen mahdollisuutta.

Nyt meillä katsotaan, että ilmastonmuutos voidaan torjua tuplaamalla eristepaksuudet.

Tiukentuvat energiamääräykset maksatetaan hänen mukaansa asukkailla tilanteessa, jossa rakentamisen kokonaiskustannukset nousevat jo yli maksukyvyn.

Syökö kesän viilennys talven säästöt?

Juha Vinha on ollut tekemässä Tampereen teknillisessä yliopistossa tutkimuksia, joiden mukaan passiivitaloissa energian säästö on joskus kyseenalaista.

- Jos paksuja rakenteita pitää kesällä jäähdyttää, jäähdytystarve voikin lähes kompensoida säästetyn energian, hän kertoo esimerkin.

Professori ehdottaa, että ympäristöministeriön pitäisi miettiä enemmän todellista energiankulutusta ja vähemmän rakennustekniikkaa.

- Enemmän rahallisia porkkanoita asukkaille. Esimerkiksi kiinteistöveroon huojennusta, jos säästää sähköä, Vinha esittää.

Myös Rakennustarkastusyhdistyksen selvitysten mukaan kuluttaja voisi säästää 30 prosenttia lämmityskustannuksista pelkästään muuttamalla käytöstään.

- Nyt meillä katsotaan, että ilmastonmuutos voidaan torjua tuplaamalla eristepaksuudet, Pekka Virkamäki ihmettelee.