Maahanmuuttajanuoria ruvetaan valmentamaan lukio-opintoihin

Maahanmuuttajanuorten mahdollisuuksia päästä lukioon pyritään helpottamaan. Opetus- ja kulttuuriministeriössä valmistellaan parhaillaan lakiesitystä vuoden mittaisesta valmistavasta lukiokoulutuksesta.

Kotimaa
Mustekynä oppikirjaa lukevan pakolaisen kädessä.
Timo Heikura / Yle

Maahanmuuttajanuorten valmistavan lukiokoulutuksen on määrä ensi vuoden syksyllä. Kenelle ja millaista opetusta vuosi sisältää, siitä on tekeillä lakiesitys. Ammatillisessa koulutuksessa vastaavaa valmistavaa koulutusta annetaan maahanmuuttajille jo nyt.

Maahanmuuttajien valmentava lukiokoulutus sisältyy koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan vuosille 2011 - 2016.

- Maahanmuuttajien lukioon suuntautuneisuus on vähäisempää kuin kantaväestöllä. Tämä vahvistaisi heidän mahdollisuuksiaan lukio-opintoihin, kertoo opetusneuvos Heikki Blom opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Suomen- ja ruotsinkielisestä ikäluokasta noin puolet menee lukioon, vieraskielisistä reilu neljännes, käy ilmi Tilastokeskuksen luvuista.

Vuosaaressa jo toista vuotta

Helsinkiläisen Vuosaaren lukion opiskelijoista peräti kaksitoista prosenttia on muualta Suomeen muuttaneita. Vuosaaressa kokeillaan maahanmuuttajien valmistavaa koulutusta jo toista vuotta.

Tusinaa eri kieltä puhuva viidentoista opiskelijan ryhmä opiskelee suomea joka päivä koko vuoden. Lisäksi syksyllä koroteltiin peruskoulun arvosanoja, nyt keväällä valitaan jo lukiokursseja. Lisäksi harjoitetaan opiskelutaitoja.

Projektivastaava Katja Mannerström kertoo kokeilusta opitun, että tehostetusta suomen kielen opetuksesta ei ole hyötyä jo pienenä Suomeen tulleille.

Kynnys lukioon johtuu näillä opiskelijoilla muusta kuin kielitaidosta, Mannerström rajaa. Valmistava vuosi ei sovi myöskään useimmille aivan äskettäin tulleille. Tosin poikkeuksiakin on, sanoo Mannerström ja kertoo kiinalaispojasta, joka puhuu suomea jo puolen vuoden oleskelun jälkeen.

Kokeilusta ei hyötyä kauan sitten tai hiljattain Suomeen tulleille

Parhaiten valmistava lukiokoulutus sopisi Mannerströmin mielestä tällaiselle ryhmälle:

- Nuorille, jotka ovat käyneet peruskoulun osittain Suomessa, tulleet ala-asteen loppuvaiheessa tai ihan yläasteen alussa, ja joilla suomen kieli on kehittynyt joitain vuosia mutta ei sellaiselle tasolle, että siellä lukiossa vielä pärjäisi.

Ongelmaksi saattaa Mannerströmin mielestä koitua juuri se, että valmistavasta lukiokoulutuksesta voi hyötyä vain hyvin rajattu ryhmä maahanmuuttajanuoria.

Toisaalta koulutukseen osallistuvan kannalta sekin on hyvä tulos, jos selviää, että lukio ei ole opiskelijalle oikea paikka, Mannerström sanoo.

Esimerkiksi Kuopion lukioissa maahanmuuttajaopiskelijoita on tällä hetkellä vasta yhteensä 23. Peruskoulun yhdeksättä luokkaa käyvistä hiukan yli tuhannesta oppilaasta vain kuudentoista äidinkieli on muu kuin suomi.

Kuopion lukiotoimenjohtaja Leena Auvinen arvioikin, että Kuopiossa tuskin saataisiin kokonaista opetusryhmää maahanmuuttajien valmistavaan lukio-opetukseen. Valmennus pitäisi siten järjestää tällaisissa kunnissa henkilökohtaisilla opetussuunnitelmilla.