Umpilisäkkeellä on tärkeä tehtävä elimistössä

Umpisuolta ja siihen kuuluvaa umpilisäkettä on yleisesti pidetty evoluution jäänteenä, jolla ei ole enää käyttöä elimistössä. Yhdysvalloissa toiminut tutkijaryhmä kumoaa tämän luulon, umpilisäkkeelle löytyi hyvinkin tärkeä tehtävä.

terveys

Tutkijat ovat jo kauan tienneet, että umpilisäke koostuu imusolmukkeiden kaltaisesta kudoksesta, jossa on paljon valkoisia verisoluja. Nämä taas ehkäisevät infektioiden syntymistä.

Tutkijoiden uuden havainnon mukaan umpilisäke voi toimia suoliston "hyvän" bakteerikannan turvapaikkana. Kun elimistöön pääsee haitallisia mikrobeja, voivat ne tappaa kaikki suoliston hyödylliset bakteerit. Tuolloin on tärkeää, että hyödyllistä bakteerikantaa on jossakin suojassa, mistä ne pääsevät jälleen levittäytymään, kun infektiohyökkäys on ohi.

Umpisuoli ja -lisäke eivät ole vain ihmisten ja suurten apinoiden erikoispiirre. Uusien löytöjen mukaan ne ovat yllättävän yleisiä nisäkkäillä.

Tutkijaryhmä teki tarkan tutkimuksen kaikkiaan 361 nisäkäslajille, joilta peräti noin 50:ltä löytyi umpisuoli.

Monet näistä lajeista ovat kehittyneet evoluutiohistorian aikana erillään toisistaan, joten umpisuoli on kehittynyt ainakin 35 kertaa itsenäisesti eri lajeille.

Ensimmäisenä umpisuolen kehittymistä esi-isillemme apinoille pohti jo Charles Darwin. Hän oli oikeilla jäljillä, sillä Darwinin teorian mukaan umpisuoli piti sisällään sellaisia bakteereja, joita tarvittiin, kun apinat söivät sitkeää lehtiravintoa. Kun apinat siirtyivät helpommin sulavaan hedelmäravintoon, umpisuoli muuttui tarpeettomaksi ja surkastui, Darwin päätteli.

Science-lehdessä julkaistu uusi tutkimus herättää kuitenkin kysymyksiä. Yksi niistä on se, että jos umpisuolella ja -lisäkkeellä on tärkeä tehtävä, miksi sellaista ei ole kehittynyt kaikille lajeille.