Koe uusi yle.fi

Kun Suomi-Twitter putos puusta

Mikroblogipalvelu Twitter täyttää pian kahdeksan vuotta. Samaan aikaan kun palvelusta on tullut supersuosittu Yhdysvalloissa ja Briteissä, Suomessa sitä on käyttänyt vasta netin pieni etujoukko. Nyt näyttää siltä, että tilanne on muuttumassa.

internet
Suomalainen Twitter-verkosto
Itse löydyn Twitter-kartalta nuolen osoittamasta kohdasta. Kuulun tämän mukaan turkoosiin alaryhmään, joita yhdistää kiinnostus uutisiin ja media-alaan.

Ruotsalainen Hampus Brynolf, joka työkseen analysoi dataa ja digitaalisia sisältöjä, on jo viime vuonna julkaissut tarkkaa tietoa siitä, miten Twitteriä käytetään Ruotsissa ja Norjassa. Nyt hän on laajentanut repertuaariaan ja julkaisee sivustollaan tietoja myös tanskalaisista ja suomalaisista Twitterin käyttäjistä.

Brynolfin luoma visualisointi suomalaisesta Twitter-yhteisöstä on näyttävä (siirryt toiseen palveluun). Ensimmäistä kertaa suomalaiset pääsevät näkemään keitä suomeksi twiittaavia Twitterissä on ja kuinka paljon. Visualisointi havainnollistaa "ketkä ovat kenen kaa", mistä ihmiset puhuvat ja kenellä on eniten vaikutusvaltaa: kenen pallo on suurin.

Omaa palloaan Twitter-kartalla voi hakea käyttäjänimen perusteella. Huomionarvoista on, että monen yksityishenkilön pallo on perinteisten mediatalojen tai virallisten organisaatioiden palloa isompi. Twitterissä viestivät ihmiset, eivät seinät.

Kiinnostava yksityiskohta löytyy Twitter-kartan vasemmasta ylänurkasta. Pikatulkinnalla tämä kirkkaanpunainen ryhmä näyttäisi koostuvan suomalaisista animeharrastajista. Vastaavasti oikeassa laidassa oleva pieni sininen ryhmä vaikuttaisi sisältävän ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita suomalaisten seurakuntien asioista.

Brynolfin keräämän datan perusteella Suomessa on yli 63 000 suomeksi twiittaavaa toimijaa. Luku on vaatimaton ruotsalaisiin verrattuna: jo viime vuonna lähes 300 000 ruotsalaista twiittasi.

Siitä huolimatta luku on lupaava: nyt puhutaan sisällöntuottajista ei passiivisista kuluttajista. Brynolfin analyysi paljastaa, että noin 63 000 - siis Hämeenlinnan verran suomalaisia - tuottaa Twitteriin joskus sisältöä. Heistä viimeisimmän kuukauden aikana on twiitannut noin 26 000, eli yhtä paljon kuin Savonlinnassa on asukkaita.

Toimittajan näkökulmasta katseltuna Twitter vaikuttaa sekä uhkalta että mahdollisuudelta. Otetaan huonot uutiset ensin.

Journalistiliitossa on tällä hetkellä 16 000 "journalistia, jotka työskentelevät lehtien, radion, television, kustannusalan ja erilaisten uusien viestintäyhtiöiden palveluksessa", kuten liitto itse sivuillaan kirjoittaa.

Samaan aikaan Twitterissä on noin 26 000 aktiivista ja 5200 hyvin aktiivista, useasti twiittaavaa sisällöntuottajaa, jotka osaltaan täyttävät sitä aukkoa, joita toimittajat ja media ovat tähän asti täyttäneet: kertovat, mitä ympäröivässä yhteiskunnassa tapahtuu ja käyvät siitä keskustelua.

Twitter on jatkuva sisältövirta, joka ei katkea, vaikka työaika päättyisi. Mihin meitä toimittajia tarvitaan?

Ja sitten ne hyvät uutiset. Twitterissä on Savonlinnan verran aktiivisia sisällöntuottajia. He pitävät huolen siitä, että moni tärkeä asia tulee julki. Tästä on meille toimittajille korvaamaton apu.

Minut löydät Twitteristä nimellä @anttihirvonen (siirryt toiseen palveluun).

Keskustelua Suomi-Twitterin analyysista voi seurata Twitterissä hashtageilla #suomitwitter (siirryt toiseen palveluun) ja #twittercensus (siirryt toiseen palveluun).