Helsinki kannustaa naapureitaan ottamaan lisää maahanmuuttajia

Pääkaupunkiseudun kehyskunnissa asuu tällä hetkellä yli viidennes alueen väestöstä, mutta vieraskielisiä heistä on vain muutama prosentti. Helsingin mukaan monikulttuurisuuden lisääminen hyödyttäisi etenkin lapsia.

Kotimaa
Kiinasta Suomeen muuttanut Shu-Ling Wang siivoaa koulun pulpettia.
Maahanmuuttaja työllistyy yleisimmin siivoojaksiYle

Kiinasta Suomeen nelisen vuotta sitten muuttanut Shu-Ling Wang on Pornaisissa harvinaisuus. Töitä Wangille on löytynyt kunnasta ja muutenkin pieni paikka tuntuu sopivan naisen nykytilanteeseen.

- Tämä on lähellä suurempia kaupunkeja ja esimerkiksi Helsinkiin pääsee bussilla. Tämä on miellyttävä paikka ja ihmiset ja maisemakin ovat mukavia.

Pornaisten asukkaista vain 1,6 prosenttia on vieraskielisiä. Tämä on vähemmän kuin missään muussa Helsingin seudun kunnassa. Esimerkiksi Keravalla vieraskielisiä on 5,9 prosenttia asukkaista.

Kunnat jäävät kuitenkin kauas Helsingistä, jossa muuta kuin kahta kotimaista puhuu jo yli kymmenen prosenttia asukkaista ja tulevien vuosikymmenten aikana heidän osuus kasvaa viidennekseen.

Monet työperäiset maahanmuuttavat eivät tiedä näistä kunnista mitään.

Merja Svensk

Tuntemattomat kehyskunnat

Vaikka vauhti kiihtyy myös kehyskunnissa, jää se jatkossakin kauas suurten kaupunkien maahanmuuttajamääristä.

Pornaisissakin maahanmuuttajiin suhtaudutaan periaatteessa myönteisesti, mutta muutosta nykytilanteeseen ei ainakaan aktiivisesti ajeta, myöntää kunnanjohtaja Markku Hyttinen.

- Ei kyllä varsinaisesti. Me kyllä halutaan tänne uusia asukkaita, että saataisiin tonttia myytyä, mutta siinäkin suuntaus on se, että tehdään omakotitaloja.

Helsinki on jo pitkään vaatinut naapureiltaan nykyistä aktiivisempaa otetta maahanmuuttajien asuttamisessa. Erityissuunnittelija Merja Svensk Helsingin henkilöstökeskuksesta muistuttaa, että monet vieraskieliset tulevat Suomeen työnperässä ja ovat hyviä veronmaksajia. Kehyskunnista heillä ei kuitenkaan ole välttämättä minkäänlaista mielikuvaa.

- Monet työperäiset maahanmuuttavat eivät tiedä näistä kunnista mitään. Eivät tiedä miten hyvät kulkuyhteydet sieltä on ja miten hyvät elämisenmahdollisuudet sieltä olisi.

"Siedätyshoitoa" lapsille

Svenskin mukaan esimerkiksi lapsille monikulttuurisuuden oppiminen jo pienenä olisi hyvä asia. Kunnanjohaja Markku Hyttinen allekirjoittaa Svenskin sanoman.

- Kyllä se olisi varmasti hirvittävän hyvä vaikkapa koululaisille, että saataisiin tämmöistä "siedätyshoitoa", ei missään huonossa merkityksessä, vaan että näkökulmat avartuisivat ja opittaisiin kohtaamaan erilaisia ihmisiä. Meillä on kuitenkin aika homogeeninen täällä tämä väestöryhmä, että olisi hyvä että lapset alkaisivat tottua erilaisiin ihmisiin.

Myös Wang uskoo, että pieni kunta voi olla hyvä lähtökohta, kun kulttuuri on uusi.

- Täällä joudut todellakin sopeutumaan paikalliseen tilanteeseen. Omasta kulttuurista ei voi pitää niin tiukasti kiinni, ja se voi olla myös hyvä asia.