Esko Roine ja Aimo Räsänen pahoittavat mielensä näyttämöllä

Tampereen Työväen Teatterissa Mielensäpahoittajaa näyttelevä Esko Roine ei oikeasti pahoita mieltään mistään. Poikaa näyttelevän Aimo Räsänen mieli mustuu aina, kun joku kanssatamperelainen kaasuttaa päin punaisia.

kulttuuri
Esko Roine ja Aimo Räsänen
Esko Roine ja Aimo Räsänen ovat Mielensäpahoittaja ja poikaMari Vesanummi / Yle

Tampereen Työväen Teatterin Vanhalla päänäyttämöllä saa keskiviikkona kantaesityksensä Tuomas Kyrön menestyskirjoihin perustuvat Mielensäpahoittaja ja poika. Nimirooleissa lavalla nähdään kaksi tuttua koomikkoa, Esko Roine ja Aimo Räsänen.

Siviilissä hyväntuuliseksi mieheksi tunnustautuva Esko Roine ei edes muista, koska viimeksi pahoitti mielensä.

- Ehkä joskus vuosikymmeniä sitten, kun vielä luin teatterikritiikkejä. En ole kovin hyvä mielenipahoittaja. Elämänasenteeni on isänperintöä, ja olen oppinut ajattelemaan, että näistähän selvitään.

En ole kovin hyvä mielenipahoittaja. Elämänasenteeni on isänperintöä.

Esko Roine

Aimo Räsänen pohtii arjen pikkuharmeja kyllä riittävän, mutta varsinaista mielipahaa tuottavat ainoastaan törttöilijät kotikaupungin kaduilla.

- Tamperelainen liikennekulttuuri ja punaisia päin ajaminen saa mielen pahoittumaan, Räsänen sanoo.

- No itse asiassa nyt kun sanoit, niin kyllä se minuakin ärsyttää, Esko Roine huomaa.

Kaverin vaarista mallia

Suomalaisten sydämiin lähtemättömästi jäänyt Mielensäpahoittaja on hahmo, joka muhi kirjailija Tuomas Kyrön mielessä pitkään ennen kuin päätyi ensin Radio Suomen päivittäisiin lyhytkuunnelmiin ja siitä menestyskirjoihin Mielensäpahoittaja sekä Mielensäpahoittaja ja ruskeakastike.

Hahmo löytyi elävästä elämästä, kirjailija muistelee.

- Tapasin vuonna 1990 hyvän ystäväni isoisän, joka käytti taajaan lausetta "Kyllä minä niin mieleni pahoitin". Se jäi ilmeisesti jonnekin alitajuntaan kahdeksi vuosikymmeneksi. Vuonna 2009 Radioteatteri tilasi viiden minuutin hauskoja lyhytkuunnelmia yhdelle näyttelijälle. Siitä syntyi vakava mies, joka pahoittaa mielensä kaikesta. Apuna ovat toimineet pienten paikkakuntien paikallislehtien yleisönosastokirjoitukset ja toki myös oma mielipaha, kertoo Tuomas Kyrö.

Apuna ovat toimineet pienten paikkakuntien paikallislehtien yleisönosastokirjoitukset ja toki myös oma mielipaha.

Tuomas Kyrö

Kevään esityksiin myydään eioota

Tampereen Työväen Teatterin lavalla nähdään täysin uusi teksti. Näytelmän pohjana ovat olleet Mielensäpahoittaja-kirjat sekä Mielensäpahoittajan pojan vaimon näkökulmasta elämää tarkasteleva Miniä. Mausteena on käytetty myös Kyrön Helsingin Sanomissa ilmestyneitä kolumneja.

Näytelmä tapahtuu näinä aikoina, keväisen jäittenlähdön ja jouluviikkojen välillä. Tarinan huumori on taitettu elämän pohjimmaisella haikeudella, ja komedian sävyjen luvataan olevan syvästi suomalaisia. Keskiössä on isä, jonka mieli niin helposti pahoittuu. Isän voinnista ja touhuista on alituiseen huolissaan hänen aikuinen poikansa. Mielensäpahoittajan suosio näkyy myös TTT:ssä. Esitykset on kevään osalta jo aikaa sitten loppuunvarattu. Syksyn esitykset tulevat myyntiin maaliskuussa.