1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Liian teoreettinen työelämään? Tohtoreita joutuu suoraan kortistoon

Tieteentekijöiden liiton mukaan lääketieteeseen, oikeustieteeseen ja psykologiaan voisi kouluttaa lisää tohtoreita. Biologiasta väitelleillä on huonoin työtilanne.

Kotimaan uutiset
Tohtorin hattuja
Yle

Työtön tohtori on todennäköisimmin biologiasta tai biokemiasta väitellyt. Akavan kokoamien tietojen perusteella viime joulukuussa oli noin 550 työtöntä tohtoria, joista noin 70 oli juuri biologian tai biokemian tohtoreita.

Tieteentekijöiden liiton toiminnanjohtajan Eeva Rantalan mukaan alalla on hankala työllisyystilanne, ja moni biologian tai biokemian maisteri ajautuu tekemään väitöskirjaa, kun oman alan töitä ei löydy.

Opetusministeriön selvityksen mukaan yleisin syy tohtoriopintojen aloittamiseen on silti kiinnostus alaa kohtaan. Huono työllisyystilanne motivoi kuitenkin enemmän luonnontieteiden maistereita jatko-opintoihin kuin muiden alojen maistereita.

Kovin hyvin ei mene myöskään humanistisista tieteistä tai yhteiskuntatieteistä väitelleillä. Rantala kertoo, että etenkin humanistitohtoreille ei vain yksinkertaisesti ole koulutusta vastaavia töitä yliopistojen ulkopuolella, sillä yritykset työllistävät lähinnä tekniikan tohtoreita. Monet tohtorit kilpailevatkin samoista työpaikoista maistereiden kanssa.

- Tilanne ei ole ainakaan helpottamaan päin, sillä monet yritykset eivät rekrytoi taloustilanteen vuoksi ihmisiä tutkimus- ja tuotekehitystehtäviin. Yliopistoissakaan ei ole kasvun varaa, Rantala sanoo.

Tohtoreita saatetaan myös vierastaa työelämässä, sillä heitä pidetään Rantalan mukaan virheellisesti liian teoreettisina ja käytännöstä erkautuneina. Jotkin esimiehet eivät taas halua palkata itseään koulutetumpaa työntekijää.

Tilanne ei ole ainakaan helpottamaan päin, sillä monet yritykset eivät rekrytoi taloustilanteen vuoksi ihmisiä tutkimus- ja tuotekehitystehtäviin.

Tohtorien määrä kasvaa

Tohtoritutkinnon suorittaneiden määrä on kasvanut tasaisesti jo parikymmentä vuotta. Kun vielä 90-luvun alussa tohtoreita valmistui noin 500:n vuosivauhtia, on väitelleiden määrä noussut nyt noin 1 600:een. Eniten tohtoreita valmistuu luonnontieteistä, lääketieteestä ja teknillisistä tieteistä, kustakin noin 250 - 350 vuosittain. Myös humanistiset, yhteiskuntatieteelliset ja kaupalliset alat tuottavat enemmän tohtoreita kuin muut alat.

Tohtorien koulutuksen myötä myös väitöskirjaa vaativien työpaikkojen määrä on lisääntynyt. Ulkopuolinen rahoitus on lisännyt esimerkiksi yliopistoissa olevia työpaikkoja. Kehitys ei ole kuitenkaan pysynyt uusien tohtorien tahdissa. Työttömyys on noussut vuoden 2008 noin 370 työttömästä tohtorista viime joulukuun yli 550 työttömään eli 1,9 prosentista 2,4 prosenttiin.

Tohtorien kohdalla pätee toki koulutuksen ja työllisyyden yhteiselo: mitä koulutetumpi ihminen, sitä epätodennäköisemmin hän on työtön. Koko väestön työttömyysaste oli viime joulukuussa 6,9 prosenttia.

Työmarkkinat kiristyvät

Lääketieteen, oikeustieteen ja psykologian tohtorit työllistyvät sen sijaan hyvin. Esimerkiksi joulukuun tilastojen perusteella hammaslääketieteen tohtoreista kukaan ei ollut ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi. Tieteentekijöiden liiton Eeva Rantalan mukaan aloille voisi kouluttaa jopa enemmänkin tohtoreita.

- Näillä aloilla on niin hyvä työllisyystilanne, että väitteleminen ei välttämättä houkuttele.

Samansuuntaiseen arvioon on päädytty myös Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisussa, jossa selvitettiin tohtoritarvetta 2020-luvulle asti. Siinä todetaan, että esimerkiksi oikeustieteen tohtoreita tarvitaan enemmän kuin työvoiman tarjonnan ennustetaan kehittyvän. Työmarkkinoilta ennustetaan poistuvan eniten lääketieteen tohtoreita. Ylitarjontaa on puolestaan 2010-luvulla ainakin liiketalouden ja kaupan, terveysalan sekä luonnonvara- ja ympäristöalojen tohtoreista.

Ministeriön arvion mukaan tulevien tohtorien työmarkkinat kiristyvät tällä vuosikymmenellä, ja he tulevat työllistymään yhä useammin muihin kuin tyypillisiin tutkija-ammatteihin. Noin 1 600 vuosittain valmistuvan tohtorin määrän uskotaan kuitenkin palvelevan työmarkkinoiden tarvetta ensi vuosikymmenelle asti.

Tieteentekijöiden liiton mielestä jarruja voisi kuitenkin käyttää aloilla, joissa on jo valmiiksi tohtoreiden ylitarjontaa.

- Mielestämme joillakin aloilla pitäisi rajoittaa tohtorituotantoa, esimerkiksi biologiassa ja biokemiassa. Väitöskirjan tekijöitä pitäisi ottaa vain se määrä, jolle pystytään järjestämään rahoitus ja ohjaus. Jonkun verran on tietysti työn ohella tai omarahoitteisesti väitteleviä. Näiden määrää ei pidä rajoittaa, Eeva Rantala sanoo.

Lue seuraavaksi