1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Erot koulukirjarahoissa eriarvoistavat oppilaita - yhdelle iPad ja toiselle resuinen Aapinen

Useissa kouluissa tuskaillaan vähäisten oppimateriaalirahojen kanssa. Rehtorit joutuvat pohtimaan, mitkä kirjat oppilaalle jätetään ostamatta. Erot kuntien välillä eriarvoistavat lapsia: toisaalla jaetaan ekaluokkalaisille taulutietokoneet ja toisessa oppilas saa kouraansa moneen kertaan paikatun Aapisen.

Kotimaan uutiset
Grafiikka, jossa esimerkkejä eri kaupungeissa alakoululaisen oppikirjoihin käytettävistä rahoista.
Yle Uutisgrafiikka

Joensuun Marjalan koulun kolmasluokkalaiset ovat saaneet uudet matematiikan tehtäväkirjat. Kun laskut on opittu, osan koulutarvikkeista oppilaat saavat pitää.

- Kyniä, kumeja ja sitten kaikki tehtäväkirjat olen saanut. Ja ykkösluokalla sain Aapisen, kertoo kolmasluokkalainen Taija Kainomaa.

Hänen opettajansa Jaana Ihme kertoo, että kirjojen myös kierrätetään tottuneesti.

- Meillähän tietysti on kierrätettykin kirjoja melkein vuosikymmeniä, eli pitkä aika. Mutta kyllä niitäkin kirjoja joutuu uusimaan aika ajoin, Ihme toteaa.

Kierrätyksessä on hyviäkin puolia, mutta opettajaa harmittaa muun muassa se, ettei kirjoihin voi tehdä merkintöjä kuten alleviivauksia.

Suuret erot summissa eriarvoistavat oppilaita

Kunnissa alakoulun kirjoihin ja muihin tarpeisiin käytettävä summa vaihtelee suuresti. Kysely pariinkymmeneen kuntaan osoittaa, että vuosittain oppilasta kohden käytetyn rahamäärän keskiarvo on noin 140 euroa. Tässä summassa ei ole koulukyytikuluja eikä erityisopetuksen tuomaa lisäkustannusta.

Osassa kuntia budjetissa on määrätty, paljonko oppimateriaaleihin saa käyttää. Osassa kuntia koulut taas saavat tietyn summan, jonka voivat käyttää vapaammin sopivaksi katsomallaan tavalla.

Riippuu siitä missä kunnassa asuu minkä sisältöisiä ja laatuisia opetuspalveluita saa.

Nina Lahtinen

Opettajien Ammattijärjestössä ollaan huolissaan siitä, että hyvin erisuuruiset rahasummat eriarvoistavat oppilaita.

- Tämäkin tuo epätasa-arvoa eri kuntien lapsille ja todentaa sitä, että riippuu siitä missä kunnassa asuu minkä sisältöisiä ja laatuisia opetuspalveluita saa. Ensimmäisen luokan oppilas saa toisaalla iPadin ja toisaalla jo pariin kertaan kierrätetyn Aapisen, esimerkkejä kertoo OAJ:n kehityspäällikkö Nina Lahtinen.

Lahtinen kiittää opettajien ammattitaitoa ja luovuutta materiaalien keksimisessä. Järjestössä ollaan kuitenkin harmissaan myös siitä, että opettajien mahdollisuudet vaikuttaa opetusmateriaalien hankintaan kapenevat.

- Huolestuttavaa on myös se, että osa kunnista kilpailuttaa oppikirjahankintoja niin, ettei lopulta opettaja voi valita luokalleen parhaiten sopivaa ja oppimista palvelevaa kirjasarjaa tai materiaalia, kun kunta on sitoutunut pahimmillaan useiksi vuosiksi johonkin tiettyyn kirjakustantajaan ja tämän materiaalihin. Opettajan didaktista vapautta ja pedagogista ammattitaitoa pitäisi tukea ja mahdollistaa kunakin vuonna oppilasainesta ja -ryhmää palvelevan materiaalin hankinta, Lahtinen sanoo.

Joensuu tekee korjausliikkeen

Joensuussa ostoksiin on varattu vain puolet kyselyyn vastanneiden keskimääräisestä summasta eli 70 euroa. Jos ekaluokkalainen saa käyttämättömän Aapisen, uudet matematiikan kirjat ja nipun valokopioita, hupenee niihin ostoksiin liki koko summa. Viimeisillä euroilla pitäisi hankkia kaikki muut kirjat ja muun muassa vihkot sekä teknisen- ja tekstiilityön tarpeet.

Ei riitä ja jos pannaan riittämään niin kovin, kovin heiveröiseksi käy näillä euroilla.

Matti Ketonen

Rehtoreissa ja vanhemmissa summa on herättänyt paljon keskustelua. Paremman pohdinnan jälkeen koulutuslautakuntakin on sitä mieltä, että summa on liian pieni.

- Ei riitä ja jos pannaan riittämään niin kovin, kovin heiveröiseksi käy näillä euroilla sen materiaalin hankkiminen. Kun tämä päätös joka johti tällaiseen euromäärään on tehty, silloin ei välttämättä hahmottunut täysin konkreettisesti, mikä seuraus siitä on, Joensuun koulutuslautakunnan puheenjohtaja Matti Ketonen (kok.) sanoo.

Tiesivätkö valtuutetut, mitä kyseinen leikkaus tarkoitti?

Krista Mikkonen

- Koulutarvikemäärärahan leikkauksesta päätti valtuusto viime syksynä talousarviota tehdessään. Voi kysyä, tiesikö valtuutetut, mitä kyseinen leikkaus tarkoitti? Ei varmaankaan, kirjoittaaKrista Mikkonen (vihr.) blogissaan (siirryt toiseen palveluun).

Koulutuslautakunta päättikin tiistai-iltana pyörtää aiemman päätöksensä ja pisti asian suuremmista kirjarahoista virkamiehille valmisteluun. Yksi uusista kysymys onkin, mistä ottaa rahat kirjoihin kun talous on tiukilla.

Opettajankin mielestä ratkaisu on kuitenkin oikea - kukkaronnyörejä on pakko löysätä.

- Joudutaan välillä kyllä miettimään, että mistä kierrätysmateriaaleista kulloinenkin opetussuunnitelman mukainen käsityö valmistetaan. Joutuu olemaan todella innovatiivinen ja keksimään ja suorastaan nyhjäisemään tyhjästä välillä niitä materiaaleja, Jaana Ihme kertoo.

Lue seuraavaksi