Mehiläisiä tappavan hermomyrkyn kiellosta kiista - Suomi vastustaa

Euroopan komissio on lykännyt maanantaiksi aiottua äänestystä hermomyrkkyjen kiellosta EU:ssa. Suomen maa- ja metsätalousministeriö on vastustanut kieltoa, sillä sen katsotaan aiheuttavan haittaa rypsinviljelylle. Hermomyrkky on yhdistetty mehiläisten joukkokuolemiin.

Kotimaa
mehilainen

Euroopan komissio on esittänyt mehiläisille vaarallisten hyönteismyrkkyjen kieltämistä EU:n alueella. Suomi on vastustanut kieltoa virkamiestasolla, hallitus ei toistaiseksi ole ottanut kantaa. EU-kielto koskisi neonikotinoideja, jotka on tutkimuksissa on yhdistetty mehiläisten joukkokuolemiin. Maa- ja metsätalousministeriön mukaan EU-komissio on lykännyt maanantaiksi aiottua äänestystä asiasta.

Neonikotinoidit aiheuttavat EU:n elintarviketurvallisuusviraston EFSA:n tutkimusten mukaan vakavaa haittaa mehiläisille. Ne vaikuttavat mahdollisesti myös mehiläisten kykyyn suunnistaa ja ruokkia toukkiaan. Myrkky saattaa vaikuttaa mehiläisten lisäksi myös muihin pölyyttäjiin, kuten kimalaisiin ja perhosiin. Muun muassa Ranska, Saksa ja Italia ovat asettaneet rajoituksia neonikotinoidien käytölle.

Maa- ja metsätalousministeriö penää lisätutkimuksia. Valtiosihteeri Risto Artjoen mukaan kieltoa sinänsä ei vastusteta, vaan asiasta vaaditaan perusteellisia selvityksiä. Ministeriö on aloittanut yhdessä Eviran kanssa selvityksen siitä, onko täyskielto tarpeen. Suomessa myrkkyä käytetään etupäässä öljykasvien, kuten rypsin suojelemiseen.

- Euroopassa myrkkyä käytetään ennen kaikkea maissiin ja eri tekniikalla. Se ei ole yksi yhteen meidän olosuhteiden kanssa. Siksi haluamme selvityksen, onko näin järeä toimenpide tarpeen, Artjoki sanoo.

Mehiläiset erittäin tärkeitä pölyttäjiä

Ristiriitaista asiassa on se, että mehiläiset ovat rypsin tärkeitä pölyttäjiä. Maa- ja metsätalousministeriön ja öljykasvisektorin yhteinen työryhmä on omissa julkaisuissaan todennut, että mehiläiset pölyttävät rypsistä jopa 90 prosenttia. Rypsi pölyttyy tuulenkin ansiosta, mutta mehiläispölytys lisää rypsisatoa 10 - 15 prosenttia.

- On arvioitu, että pelkästään viljelykasvien pölyttäminen ilman ilmaista mehiläistyövoimaa maksaisi viisi kertaa enemmän kuin kyseisten aineiden kielto. Muut vaikutukset luonnolle saattaisivat olla katastrofaalisia, ruokaturvasta puhumattakaan, sanoo kehitysministeri Heidi Hautala (vihr).

Hautalan mukaan ministeriön olisi nyt asetettava asiat tärkeysjärjestykseen.

- Totta kai olemme huolestuneita mehiläisistä. Päätöksen on kuitenkin perustuttava perusteelliseen tieteelliseen selvitykseen, Artjoki huomauttaa.

Suomessa neonikotinoidin aiheuttamia mehiläisten joukkokuolemia ei ole raportoitu. Joukkokuolemia on kuitenkin tapahtunut monissa maissa. Niiden syynä on torjuntamyrkkyjen lisäksi ollut muun muassa loiset ja ilmansaasteet.

Suomen luonnonsuojeluliitto ja Luonto-Liitto muistutavat, että neonikotinoidien vaarallisuudesta on riittävä näyttö maailmanlaajuisesti.

- Pölyttäjiä ei saa vaarantaa, muistuttaa Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sukeva.

Mehiläisten väheneminen aiheuttaisi merkittäviä satotappioita sekä viljely- että luonnonkasville. Vuonna 2011 EU-komissio arvioi, että 84 prosenttia Euroopan kasveista ja 76 prosenttia maataloudesta on riippuvaista mehiläisten pölytyksestä ja että pölytyksen rahallinen arvo unionin alueella on 22 miljardia euroa vuodessa. Yli 600 000 EU-maiden asukasta saa elantonsa joko suoraan tai välillisesti mehiläiskasvatuksesta.

YK:n ympäristöohjelman Unepin mukaan maailman sadasta tärkeimmästä viljelykasvista yli 70 on mehiläisten pölyttämiä. Nämä kasvit tuottavat 90 prosenttia maapallon kasviravinnosta.