Maitoa raakana, riski vai ratkaisu

Käsittelemätön raakamaito olisi yksinkertainen ratkaisu suurelle osalle laktoosivaivaisista, mutta viranomaiset korostavat maidon tautiriskiä. Raakamaidon tilamyyntiin kaavaillaan kuitenkin helpotuksia vielä tänä keväänä. Samalla täsmennetään keinoja turvallisuuden takaamiseksi.

Silminnäkijä
lähikuva lehmästä
Yle

Laktoosi-ongelmien yleistyminen on lisännyt kiinnostusta käsittelemätöntä raakamaitoa kohtaan. Tilamyyntiin kaavaillaan helpotuksia vireillä olevassa asetusmuutoksessa. Maa- ja metsätalousministeriön saamissa lausunnoissa näkemykset jakaantuivat selvästi.

- Osa piti muutoksia tarpeellisina ja osa oli aika jyrkästi sitä mieltä, että raakamaitoa ei pitäisi olla saatavilla lainkaan, koska siinä on liikaa riskejä, sanoo eläinlääkintöylitarkastaja Joanna Kurki maa- ja metsätalousministeriöstä.

Ovatko riskit suuremmat kuin hyödyt?

Tilamyynnin helpotuksia on valmisteltu jo pari vuotta, koska kiinnostus ja kysyntä ovat kasvaneet. Tätä varten valmistui viime kesänä Eviran selvitys raakamaidon riskeistä. Selvityksen mukaan pastöroimattomassa maidossa voi esiintyä elintarviketurvallisuutta vaarantavia bakteereja, kuten EHEC-, listeria- tai kampylobakteereja.

Asetusmuutoksen on määrä tulla voimaan kesään mennessä. Suomessa on viime vuosina ollut noin 50 tilaa, jotka ovat myyneet raakamaitoa suoramyynnissä merkittäviä määriä.

"Kuin olisin saanut lottovoiton"

Käsittelemätön tilamaito, tinkimaito eli raakamaito sopii sellaisenaan monille laktoosi-intoleranssista kärsiville. Asian vahvistivat Ylen Silminnäkijä-ohjelman maitotestiin osallistuneet henkilöt. Mukana kokeessa oli 11 henkilöä, joista kukaan ei pysty juomaan kaupan tavallista maitoa. Kaikki pystyivät juomaan raakamaitoa ilman oireita.

- Se oli ihan uskomaton tunne, kuin olisi saanut lottovoiton. Että minussa ei ole vikaa. Vika oli siinä maidossa, kuvaa vaasalainen Pia Smeds.

Pia Smeds
Pia Smeds sai raakamaidosta ahaa-elämyksen, vatsassa ei ollutkaan vikaa. Yle/ Silminnäkijä

Virallisesti tutkimuksissa ei ole kuitenkaan saatu pitävää näyttöä maitovaivojen syistä. Raakamaitoa myyvän maatilatorin Eat&Joyn kauppias Eeropekka Rislakki pitää syynä sitä, että meillä ei ole meijereistä riippumatonta tutkimusta. Maidon tuotanto keskittyy yhä harvemmille suurtiloille ja meijeriteollisuus on hyvin keskittynyttä.

Onko raakamaito raakaa?

Rislakin mukaan maitovaivat ovat seurausta liian pitkälle viedystä prosessoinnista. Suomessa on pastöroitu maitoa yli 50 vuoden ajan. Koko nykyinen järjestelmä on luotu ajatukselle, että bakteerit pitää poistaa maidosta, ei maidon ympäristöstä.

Pastörointi on tuonut sanitaation idean väärään kohtaan maitoketjua

Eeropekka Rislakki, raakamaitokauppias

- Pastörointi on tuonut sanitaation idean väärään kohtaan maitoketjua. Se on luonut väärän turvallisuuden tunteen. Nyt suuret meijerit voivat käyttää sellaisia maitoeriä, jotka eivät muuten kelpaisi ihmisravinnoksi, sanoo Rislakki.

Pastörointi tuhoaa taudinaiheuttajien lisäksi maidon hyviä bakteereja ja entsyymejä. Määräykset ovat peräisin ajalta, jolloin navetta- ja muu hygienia olivat toisella tasolla kuin nyt.

maitoa lasiin
Yhä useampi on joutunut vaihtamaan kalliimpiin erikoismaitoihin. Yle/ Silminnäkijä

Valio on toistuvasti ilmoittanut, että tuotantoketju on nykyään rakennettu pastöroidun maidon varaan. Kun tuotantoketju on rakennettu prosessoidulle maidolle, meijerit yrittävät ratkaista maitovaivoja prosessoimalla maitoa lisää, kuten hajottamalla laktoosia valmiiksi tai poistamalla sen kokonaan. Näin maito muuttuu entistä käsitellymmäksi ja samalla kalliimmaksi.

Laitilalaisen Riitta Saloniemen tilalta menee kaikki maito myyntiin raakamaitona. Hän vierastaa käsitettä raakamaito.

- Ei se ole raakaa, se on ihan valmista ja kypsää kun se tissistä tulee. Se on aivan täysin valmista, paljon valmiimpaa kuin moni uskookaan.

Lisää aiheesta Silminnäkijä: Pilattu maito to 21.2.2013 klo 20.