Käenkosken kylä - kaukana kaikesta ja keskellä kaikkea

Ilomantsilainen Käenkosken kylä sijaitsee Koitereen Itäpuolella, Mekrijärven ja Naarvan välissä. Matkaa Ilomantsin keskustaan on 30 km. Joensuuhun tulee Enon kautta matkaa noin 90 kilometriä. Käenkoski oli Pohjois-Karjalan Radion Viikon kylä tiistaina 19.2.

Kyläläiset Kaarlo Nygren Tuula Surakka, Jouko Surakka, Leena Purmonen ja Eino Turpeinen Erämatkailukeskus Käenkosken viihtyisässä ravintolatilassa. Kuva: Pekka Sivukari / Yle

Käenkosken kylän sijainti Ilomantsin metsäisissä, soiden ja vesien sävyttämissä maisemissa tekee kylämaisemasta ikimuistoisen. Joensuusta puolentoista tunnin ajomatkan jälkeen on jo seudulla, joka poikkeaa paljon yleisestä suomalaisesta metsämaisemasta. Asumusten vähyys ja suot houkuttelevat matkailijaa pysähtymään ja retkeilijää vaeltamaan.

Kylän ei tarvitse yksin kantaa kauniita maisemiaan ja mielenkiintoista historiaansa, sillä myös naapurikylät, kuten Naarva pohjoisessa ja Huhus Enon suunnassa ovat maisemansakin puolesta vierailemisen arvoisia kyliä.

Vakituisia asukkaita kylällä on liki 70 henkilöä, mutta kesällä loma-asukkaat nostavat väkimäärän kaksinkertaiseksi.

Käenkosken historia on rautaa

Käenkoskelle muuttivat ensimmäiset asukkaat 1700-luvun alkupuolella. He olivat talonpoikia Kivilahdesta.

1800-luvulla alueelle tuli uusi elinkeinonhaara, raudan nostaminen soista ja sen jälkikäsittely. Tuohon aikaan Käenkoskella oli peräti  30 m pitkä pato ja 18 m pitkä vasarahuone. Kankirautavasara ja kaksi ahjoa.

Rahan ansaitseminen oli tuolloin mahdollista vain ruukin avulla

Kaarlo Nygren

Ruukin omistaja hallitsi kylää ja kyläläisiä, kertoo kylän pitkäaikainen asukas ja historian harrastaja Kaarlo Nygren:

- Rahan ansaitseminen oli tuolloin mahdollista vain ruukin avulla, joka sinällään oli hyvä asia.

- Ruukki veti kuitenkin välistä, koska sillä oli oma rahansa. Se raha oli kelpoinen vain ruukin omassa kaupassa, kertoo Nygren.

Malminnoston hiivuttua siirtyi elinkeinoissa painopiste jälleen maatalouteen ja metsätalouteen.

Erämatkailulle hienot puitteet

Käenkosken kylän keskustassa entisessä, koulurakennuksessa, sijaitsee 30 vuodepaikkainen Erämatkailukeskus Käenkoski. Se on saanut alkunsa vuonna 1999, mutta piakkoin alkutaipaleella koulurakennus ja yritystoiminta tuli myyntiin. Matkailuyrittäjä ja paluumuuttaja Tuula Surakka kertoo, että silloin oli tartuttava tilaisuuteen:

- Kun teimme kaupat paikasta, joka sijaitsi keskellä ei mitään, aloimme ihmettelemään, että mistäs lähtisimme liikkeelle.

Tästä Käenkoski on saanut nimensä. Vesi virtaa kylätien alitse kohti länttä. Kuva: Pekka Sivukari / Yle

- Täällä on hyvät mahdollisuudet luontomatkailuun niin kesällä kuin talvellakin. Vesistöt ja retkeilymaastot ovat ihan vierellä, kertoo Tuula.

Käenkosken kylän maisemissa liikkuu ympäri vuoden kirjava joukko eläimiä aina pedoista pikkulintuihin ja merikotkiin.

Käenkosken kylä on myös kulttuurikylä, sillä runonlaulaja Mateli Kuivalatar  (1771-1846) asui noin puolet elämästään Kontiovaaralla. Matelin tyttären poika Pietari Kurvinen puolestaan toimi lähetyssaarnaajana. Molemmilla on muistomerkkinsä pitäjässä.

Elias Lönnrot tapasi Kuivalattaren kahdeksannella runonkeruumatkallaan syyskuussa 1838 Ilomantsin Kontiovaarassa.