Päätökset salataan jatkossakin – potilasvahingon kärsineiden oikeusturva huolettaa

Asioita viedään yhä enemmän piiloon julkisuudelta yksityistämisen myötä, oikeushistorian professori Jukka Kekkonen sanoo. Oikeusoppineet ovat huolissaan potilasvahingon kuten hoitovirheen kokeneiden oikeusturvasta.

Kotimaa
Potilaan ja lääkärin kädet.
Yle

Ulkopuoliset eivät pääse jatkossakaan tarkastelemaan potilasvahinkolautakunnan tekemiä ratkaisuja, korkeimman hallinto-oikeuden tällä viikolla tekemä päätös linjaa.

Oikeusoppineet pitävät asiaa potilasvahingon kärsineen oikeusturvan kannalta ongelmallisena.

- Päätöksen myötä omaa tapausta ei voi verrata aiempiin vastaaviin eikä miettiä niiden yhteneväisyyttä, lakiasiaintoimiston toimitusjohtaja Joni Siikavirta kuvaa.

- Tämä on yleisesti ottaen linjassa sen kanssa, että yksityistämisen myötä asioita viedään yhä enemmän piiloon julkisuudelta, sanoo Helsingin yliopiston oikeushistorian professori Jukka Kekkonen.

Siikavirran lakitoimisto oli pyytänyt potilasvahinkolautakunnalta sen tekemiä ratkaisuja, mutta korkeimman hallinto-oikeuden mukaan niitä ei tarvitse antaa. KHO vetoaa julkisuuslakiin, jonka mukaan esimerkiksi tiedot henkilön terveydentilasta sekä hänen saamastaan terveydenhuollon palvelusta kuuluvat ehdottoman salassapidon piiriin. Samalla KHO kumosi hallinto-oikeuden aiemmin tekemän päätöksen.

- Lautakunnan kannalta KHO:n päätös on tietysti hyvä ratkaisu, koska kukaan ei voi kyseenalaistaa tai vertailla päätöksiä, Siikavirta sanoo.

Paljon puhetta, vähän tekoja

Siikavirran mukaan asia on ongelmallinen potilaan oikeusturvan kannalta. Hänen mielestään potilasvahinkolautakunnan päätökset voisi julkistaa niin, että niistä on poistettu henkilötiedot ja ne olisivat vain abstrakteja kuvauksia tapahtumista.

- Päätöksiä tehdään 1 300 vuodessa, joten asia koskettaa suurta osaa suomalaisia. Valviran asiantuntijalääkärit ovat käytännössä tuomarin asemassa, tässä ei pitäisi olla mitään salattavaa.

Myös Kekkonen pitää ongelmallisena tilannetta, jossa tapauksia ei pysty vertaamaan toisiinsa.

- Se heikentää luottamusta. Näen, että aika paljon puhutaan oikeusturvan parantamisesta, mutta teot ovat aika vähäisiä, Kekkonen sanoo.

Siikavirta on toiminut potilasvahinkolautakunnan lakimiehenä vuosina 2003–2007.

- Potilasvahinkolautakunnassa on sivutoimisia puheenjohtajia, jotka ovat vakuutusyhtiöissä töissä. Heillä ei voi aidosti olla perusteellista tietämystä aiemmista käytännöistä, Siikavirta toteaa.

”Epäreilu asetelma käräjillä”

Potilasvahinkolautakunta ratkaisee tapauksia käytännössä monopoliasemassa, Siikavirta sanoo. Lautakunnan päätökset viedään käräjäoikeuteen vain harvoin. Siikavirran mukaan päätösten salaaminen on iso ongelma myös oikeudessa, koska se saattaa yksityishenkilön ja potilasvakuutuskeskuksen käräjillä hyvin epäreiluun asemaan.

- Vastapuolella on potilasvakuutuskeskus, jolla on rajattomat tiedot tapauksista. Toisella puolella ovat yksityishenkilöt, jotka eivät tiedä aiemmista päätöksistä mitään. Jos he häviävät jutun, voivat he joutua maksamaan oikeudenkäyntikulut.

Potilasvahinkolautakunta on velvoitettu tiedottamaan päätöksistään. Siikavirran mukaan tiedottaminen on kuitenkin ”erittäin niukkaa”.

- Lautakunta ei täytä velvollisuuttaan. Potilasvahinkolautakunnan sivuilla ei ole löydettävissä mitään tietoa päätöksistä. Tässä asiassa olisi todella petrattavaa - esimerkiksi kuluttajariitalautakunta julkaisee ratkaisuja laajasti, Siikavirta vertaa.