Laman lapset jäivät ilman apua

Vuonna 1987 syntyneistä jopa joka viides on saanut elämänsä aikana psykiatrista hoitoa ja neljännes kärsii toimeentulo-ongelmista. Asiantuntijoiden mukaan hajanainen hoito- ja palvelujärjestelmä on jouduttanut nuorten syrjäytymistä. Apua saa monesti vasta sitten, kun vaikeudet ovat jo kasaantuneet.

Kotimaa
Nuori mies kadulla.
Outi Mustonen / Lehtikuva

Vuonna 1987 syntyneestä ikäluokasta joka viides on vailla peruskoulun jälkeistä koulutusta ja ollut raskaan sarjan psykiatrisessa hoidossa. Neljännes kärsii toimeentulo-ongelmista tai on jäänyt kiinni rikoksista. Lievemmät mielenterveysongelmat ovat vielä asia erikseen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tutkimus lataa kovia lukuja.

- Kyllä se yllätti. Se on hirveän suuri määrä, erikoistutkija Reija Paananen sanoo.

Nämä nyt 25-vuotiaat ovat 1990-luvun laman lapsia. Kotona on ollut sairautta, työttömyyttä ja suoranaista köyhyyttä. Kertyneet vaikeudet ovat siirtyneet sukupolvelta toiselle, eikä apua ole saatu ajoissa.

Meidän tämänhetkinen, pirstaloitunut palvelujärjestelmämme syrjäyttää.

Eeva-Leena Laru

- Palvelujärjestelmämme toimii aivan liian myöhään. Apua saa sitten, kun ongelmat ovat jo pitkällä ja ne ovat ehtineet kasautua.

Keinoja on, jos tahtoa riittää

Nuorten auttamista on puitu meneillään olevilla Pohjolan lääkäripäivillä. Asiantuntijat ovat esittäneet Oulussa kovaa kritiikkiä ongelman ryöstäytymisestä ja vaatineet toimijoita vastuuseen.

Henkilökohtainen tuki on nuorille Suomessa harvinaista herkkua, he sanovat. Systeemi kohtele syrjäytyneitä tylysti; juoksuttaa luukulta luukulle ja siirtää vastuuta virastosta toiseen, paukuttaa erikoissairaanhoitaja Eeva-Leena Laru.

- Meidän tämänhetkinen, pirstaloitunut palvelujärjestelmämme on se, mikä syrjäyttää. Sitä, että nuoren kokonaistilanne otettaisiin huomioon, tapahtuu harvoin.

Samoilla linjoilla on myös erikoistutkija Reija Paananen, joka perää vastuunottoa.

- Keinoja kyllä on, jos tahtoa löytyy.

Nuori tarvitsee tueksi ihmisen - ei nettiä

Ongelmista pitkään kärsineitä nuoria on kuitenkin pystytty auttamaan jälkikäteenkin. Sen todistaa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin vetämä Virta-hanke. Siinä on mukana kahdeksan nuorta, joilla saattaa olla useitakin somaattisia sairauksia ja kaikki ovat rankasti koulukiusattuja.

Kaupassa käynti saattaa olla iso asia henkilölle, joka kärsii sosiaalisten tilanteiden pelosta.

Eeva-Leena Laru

Erikoissairaanhoitaja Eeva-Leena Laru kertoo, että heidän kuntoutuksensa lähti vuorokausirytmin opettelusta ja arjen asioista, kuten esimerkiksi kaupassa käymisestä.

- Se saattaa olla iso asia henkilölle, joka kärsii sosiaalisten tilanteiden pelosta. Olemme käyneet ryhmän kanssa myös syömässä sekä ostoksilla, opetelleet asioita pikkuhiljaa turvallisessa ympäristössä.

Puolentoista vuoden jälkeen on päästy jo pitkälle. On muutettu kotoa pois, voitettu sosiaalisia pelkoja ja saatu opiskelupaikka. Tähän on tarvittu ihmistä, tukihenkilöä.

- Sähköisestä palvelujärjestelmästä etsitään nykyään ratkaisuja moniin asioihin, mutta näiden nuorten kohdalla siitä ei ole apua, erikoissairaanhoitaja päättää.