Siihen aikaan kun isä kirjat kirjaston tiskiltä pyysi

Sata vuotta sitten kirjastoon ei voinut noin vain astella sisään selailemaan kirjoja. Aukioloaikaa oli vähän, kirjahyllyt olivat tiskin takana, eikä pääovi auennut rahvaalle. Turun kaupunginkirjasto juhlii 150-vuotispäiviään. On aika muistella, mikä kaikki on muuttunut.

kulttuuri
Miehiä lukemassa Turun kaupunginkirjastossa marraskuussa 1932.
Turun Museokeskus / Turun Sanomat

Turun kaupunginkirjasto on 150 vuoden taipaleensa aikana käynyt läpi monenmoisia muutoksia. Ensimmäinen kirjasto oli Turussa Jokikadulla, niin sanotussa Alftanin talossa. Välillä se toimi useammankin eri talon sivuhuoneissa, kunnes vuonna 1903 siirtyi nykyiselle paikalleen kauppaneuvos Fredric von Rettigin lahjoittamaan Bibliotheca-taloon. Siitä onkin muodostunut yksi Turun kaupungin maamerkeistä.

1860-luvun turkulainen pääsi käymään kaupunginkirjastossa vain kahtena päivänä viikossa. Paikka oli auki vain tunnin kerrallaan. Kirjastokäynti poikkesi muutenkin paljon nykyisestä. Kokoelmat olivat niin pienet, ettei kerralla saanut lainata monta kirjaa. Kirjahyllyjen väliinkään ei päässyt itse hakemaan ja selailemaan luettavaa, vaan teokset piti tilata tiskiltä kirjastonhoitajalta.

Kannattaa katsoa, Linnankadun puolella näkyy kahden ikkunan päällä sellaiset kolmiot – ne ovet olivat siinä.

Inkeri Näätsaari

– Kirjojen lainaamisesta perittiin maksu. Joko niin että oli varakas henkilö, joka takasi lainaajan tai sitten asiakas itse maksoi markan vuosimaksun, kertoo kirjastopalvelujohtaja Inkeri Näätsaari.

Aluksi von Rettigin lahjoittamassa talossa oli erikseen rahvaalle tarkoitettu kansankirjasto.

– Rahvaan oli kuljettava ensimmäisen kerroksen kansankirjastoon sivuovista. Kannattaa katsoa: Linnankadun puolella näkyy edelleen kahden ikkunan päällä sellaiset kolmiot – siinä olivat kansan sisäänkäynnin ovet, Näätsaari kertoo.

Vasta vuonna 1914 kaikki pääsivät kirjastoon samasta ovesta. Silloinen kirjastonhoitaja Einar Holmberg sai aikaan suuria uudistuksia. Hänen ansiostaan asiakkaat muun muassa pääsivät itse poimimaan kirjat avohyllystä.

Muutos oli suuri. Usein muistellaan, kuinka itsepalvelu tuli Alkoihin 1980-luvulla. Kirjastossa se tuli käyttöön jo sata vuotta sitten!

- Holmberg teki tämän uudistuksen ensin Porvoossa. Sitten hän siirtyi Turkuun ja päästi kansan kirjahyllyjen väliin myös täällä, kertoo Näätsaari.

Turussa tehtiin mullistavaa uudistustyötä

Turku oli edelläkävijä kirjaston lainaustiskien ohittamisessa. Uudistus oli Pohjoismaissakin ainutlaatuista. Malli tuli amerikkalaisesta public library -kirjastoaatteesta, johon kirjastonhoitaja Einar Holmberg oli tutustunut ja jonka hän sitten toi myös Suomeen. Holmbergin tekemä radikaali muutos sopi hyvin hänen ajatuksiinsa kansan valistamisesta.

Gustav Albert Petreliuksen lahjoittama Leijona-suihkulähde Turun vanhan pääkirjaston edustalla.
Gustav Albert Petreliuksen lahjoittama Leijona-suihkulähde Turun vanhan pääkirjaston edustalla.YLE / Jouni Koutonen

– Voi vain kuvitella sitä ihmistä, joka oli tottunut tulemaan sivuovesta ahtaaseen, kuulemma aika pahalta haisevaan, rahvaan osastoon. Ja kun hän sitten uudistuksen jälkeen saikin astella upeasta pääovesta, hienon porraskäytävän läpi, ja pääsi käyttämään kaikkia paikkoja kirjastossa, Näätsaari ihastelee.

– Kortistosta pystyi silloinkin itse hakemaan kirjoja, mutta se oli vaikeaa. Kirjat oli järjestetty kortteihin ja hyllyyn ensimmäisen nominatiivissa olevan substantiivin mukaan. Täytyi tietää aika paljon ennen kuin pystyi löytämään tietyn teoksen, Näätsaari valottaa.

Kirjastokäyntien helpottumisesta huolimatta nykyäänkin kirjastossa asioiminen on monelle myös tunneasia. Ensimmäinen kirjastokäynti ja kirjastokortin saaminen ovat jääneet monelle mieleen mukavana muistona. Kirjastopalvelujohtaja Inkeri Näätsaari on saanut kuulla lukuisista tällaisista muistoista. Kirjasto ottaakin juhlavuoden kunniaksi vastaan tarinoita kirjastokokemuksista.

Turun kaupunginkirjasto juhlii 150-vuotisjuhlaansa kuluvan vuoden aikana.

Miehiä lukemassa Turun kaupunginkirjastossa marraskuussa 1932.
Turun Museokeskus / Turun Sanomat
Lapsia Turun kaupunginkirjastossa.
Turun kaupunginkirjasto
Kaupunginkirjasto Aurakadun ja Linnankadun kulmassa 1877–1903.
Turun museokeskus, kuvaaja tuntematon
Gustav Albert Petreliuksen lahjoittama Leijona-suihkulähde Turun vanhan pääkirjaston edustalla.
Gustav Albert Petreliuksen lahjoittama Leijona-suihkulähde Turun vanhan pääkirjaston edustalla.YLE / Jouni Koutonen
Turun pääkirjasto
Lehtienlukusali avautuu jo kello 09.00.YLE / Simo Kymäläinen