Hyppää sisältöön

Lasten kotihoidosta on taisteltu vuosikymmeniä

Kotihoidon tuki oli alun perin maatalojen emännille suunnattu korvaus. Kotihoidon ja päivähoidon paremmuudesta on käyty ideologista kiistaa vuosikymmenet, ja taisto jatkuu yhä.

Kuva: Pekka Sipilä / Yle

Oli vuosi 1985 ja Suomessa tuli voimaan suuri perhetukien uudistus. Paketti piti sisällään oikeuden kunnalliseen päivähoitoon ja kotihoidon tukeen. Kummatkin olivat sekä ylistettyjä että kiisteltyjä etuuksia. Päätös uudistuksista oli punamultahallituksen kompromissi.

Kotihoidon tuesta tuli etenkin maalaisperheiden onni. Päätös oli sulka keskustan hattuun, ja suuri helpotus. Oikeus kunnalliseen päivähoitoon oli puolestaan sosiaalidemokraattien ylpeydenaihe ja kaupunkilaisten etuus.

Päivähoitopaketti tarkoitti käytännössä sitä, että Suomessa saattoi 1990-luvun alkuun mennessä valita lapselleen hoitopaikan kunnallisessa tai yksityisessä päiväkodissa tai kotona.

Maalla kannatettiin kotihoitoa

Keskustelu kotihoidon tuesta virisi 1960-luvulla, ja vielä silloin moni hämmästeli puheita äidinpalkasta ja kotihoidosta. Kuka olisi kehdannut ottaa palkkaa omien lastensa hoitamisesta?

Äidinpalkka jäikin vielä 1960-luvulla harvinaisuudeksi. Muutama kunta kuitenkin tuki äitejään, ja varsinkin Espoon maksama korvaus kotiäideille keräsi aikanaan suurta huomiota.

Päivähoito muuttui vuosikymmenen kuluessa kansalliseksi kysymykseksi. Lastenhoidon oli pystyttävä vastaamaan kaupunkielämän tarpeisiin.

Päiväkodit olivat liian kaukana

Päivä- ja kotihoidosta käydyn kiistan kuumin vaihe ajoittuu keskelle hyvinvointivaltion rakennustalkoita. Ihmiset muuttivat maalta kaupunkeihin, ja perhe-elämä haki muotoaan. Valtiolla oli oma vastuunsa kansalaisten kasvatuksesta, mutta moni perhe halusi pitää päätösvallan kodissa.

Suomessa säädettiin vuonna 1973 yleinen päivähoitolaki. Lain mukaan kuntien piti tarjota perheille riittävä määrä päivähoitopaikkoja. Syrjäseutujen kunnille tavoite oli kova ja jäi usein täyttämättä. Maalaisperheet jättivät päivähoitomahdollisuuden käyttämättä muun muassa pitkien välimatkojen vuoksi.

Valtio paikkasi kuntien ongelmia ensimmäisillä kotihoidon tuen kokeiluilla 1970-luvun loppupuolella.

Kotihoidolla on vankka arvostus

Kotihoidolla on Suomessa muihin Pohjoismaihin verrattuna vahva ja arvostettu asema. Esimerkiksi Ruotsissa kotihoitoa on kritisoitu herkemmin ja jyrkemmin kuin Suomessa.

Syynä on muun muassa se, että muissa Pohjoismaissa päivähoitoa käsitellään ensisijaisesti varhaiskasvatuksena. Suomessa päivähoito on ollut lähinnä lastenhoitoon, ei niinkään koulutukseen, kytkeytyvä asia. Muissa Pohjoismaissa lapset myös laitetaan päiväkoteihin aiemmin kuin Suomessa.

Kotihoidon tuki ja päivähoito ovat lastenhoidosta käytävän taistelun keskiössä. Ovat olleet jo pitkään. Ja ovat jatkossakin.

Lisää aiheesta Ajankohtaisen kakkosen Äidit töihin! -teemaillassa tiistaina kello 21 TV2:lla.

Keskustele isyydestä Ylen Suorassa linjassa: Onko hyvän isän paikka kotona?

Keskustele äitiydestä Ylen Suorassa linjassa: Äidit halutaan töihin, siis minne?

.
.