Opetusministeriö: Yliopistolakia ehkä muutettava englanninkielisen opetuksen takia

Opetus- ja kulttuuriministeriö selvittää Aallon kauppakorkeakoulun maisteriohjelmien kieliasiaa. Oikeuskansleri on ottanut tapauksen käsittelyyn.

Kotimaa
Ylijohtaja Anita Lehikoinen (vas.) luovutti korkeakoulujen rakenteiden kehittämistyöryhmän muistion opetusministeri Jukka Gustafssonille Helsingissä 14. helmikuuta 2013.
Ylijohtaja Anita Lehikoinen (vas.) luovutti korkeakoulujen rakenteiden kehittämistyöryhmän muistion opetusministeri Jukka Gustafssonille Helsingissä 14. helmikuuta 2013. Markku Ulander / Lehtikuva

Englannin kielen vahvistuva asema yliopistoissa voi vaatia yliopistolain muuttamista, opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) arvioi. Ministeriö käy parhaillaan läpi Aalto-yliopiston opetuksen kielikysymystä. Aallon kauppakorkeakoulussa syksyllä alkavat maisteriohjelmat ovat kaikki englanninkielisiä.

Yliopistolain mukaan yliopistojen ja korkeakoulujen opetus- ja tutkintokieli on suomi tai ruotsi, jonka lisäksi voidaan käyttää muita kieliä. Aalto-yliopiston päätöksestä on tehty kantelu oikeuskanslerille, joka on lähettänyt asiasta selvityspyynnön yliopistolle.

OKM:n korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osaston ylijohtaja Anita Lehikoinen kertoo, että ministeriö etsii nyt Aallon kanssa tilanteeseen ratkaisua. Aallon mielestä opintojen suomenkielinen kandiosuus riittää täyttämään lain vaatimukset.

Englannin kielen aseman korostuminen näkyy muillakin aloilla, joilla opiskelijoita koulutetaan globaaleille työmarkkinoille, Lehikoinen sanoo.

- Meidän täytyy pystyä määrittelemään, mikä on suomen tai ruotsin kielellä suoritettu tutkinto. Valtaosalla näistä aloista opetusmateriaali on vieraskielistä ja opetusta on hyvin paljon englanniksi, Lehikoinen summaa tilannetta.

- Kypsyysnäyte on perinteisesti ollut se osa, jolla ihminen osoittaa osaavansa kirjoittaa omasta tieteenalastaan myös kansallisella kielellä.

Maisteriohjelmien englanninkielisyys tarkoittaa sitä, että gradut tehdään tulevaisuudessa lähtökohtaisesti englanniksi.

Huoli tiedesuomen kohtalosta

Lehikoisen mukaan on selvää, että yliopisto-opetusta pitää antaa myös suomen ja ruotsin kielillä. Muuten suomen käy huonosti.

- Pitää miettiä, onko yliopistolaki ajan tasalla, vai onko tarvetta tarkentaa pykäliä. Pidämme tärkeänä, että suomi ja ruotsi säilyvät tieteen kielinä. Samalla on mietettävä, miten pystymme ottamaan ulkomaiset professorit tiedeyhteisön täysivaltaisiksi jäseniksi niin, että heillä ei tarvitse olla päällystakkia.

Lehikoisen mukaan tilanteeseen haetaan ratkaisua rakentavassa hengessä, eikä ministeriö halua ryhtyä sanelemaan Aallolle ohjeistusta. Sanelu olisikin hankalaa, sillä valmista ratkaisua tilanteeseen ministeriöltä ei löydy.

Opiskelija arvostaa kansainvälisyyttä

Aallon kauppatieteilijöille pakkoenglanti sopii. Opiskelijat suhtautuvat maisteriohjelmien englanninkielisyyteen pääosin myönteisesti, kertoo Helsingin kauppatieteiden ylioppilaat ry:n koulutuspoliittinen vastaava Minna Rissanen.

  • Englanninkielisten opintojen katsotaan parantavan edellytyksiä työllistyä.
Kauppatieteen opiskelijoille kansainvälisyys on melkeinpä itsestäänselvyys, ja ulkomaisten opiskelijoiden sekä opettajien määrän kasvua pidetään hyvänä asiana. Rissasen mukaan opiskelijat pitävät luonnollisesti suomen kieltä tärkeänä ja sen asema etenkin viestinnän opetuksessa pitää turvata. Toista vuotta kauppakorkeakoulussa opiskeleva Rissanen ei ole vielä miettinyt, millä kielellä aikoo gradunsa kirjoittaa, sillä maisteriohjelmapäätös on niin tuore.