Hyppää sisältöön

Kaivokset haukkaavat porojen laidunmaista ison siivun

Kaivokset tuovat työpaikkoja, mutta ne myös vievät niitä. Laajat kaivospiirit ja avolouhokset verottavat porojen laidunmaita ja uhkaavat koko elinkeinoa. Poroisäntien mukaan kaivosyhtiöt eivät piittaa aiheuttamastaan vahingosta. Yhtiöiden mukaan taas neuvotteluja käydään jatkuvasti.

Isosydänmaan paliskuntaan Ranualla kuuluu 2 000 eloporoa ja 70 poronomistajaa. Suhangon kaivospiiri lohkaisisi kesälaidunmaista noin viidenneksen. Kuva: Hanna Eskonen / Yle

Poronhoitoalueen etelärajalla Ranualla erotettiin tällä viikolla talven viimeisiä teuraaksi meneviä poroja. Parituhatpäisen Isosydänmaan paliskunnan porot valmistautuvat pian lähtemään kesälaitumelle, jonka raja kulkee vielä tänä vuonna tutussa kohdassa.

Samalle alueelle sijoittuva Suhangon kaivospiiri tekisi laidunmaihin ison loven. Poroisäntä Hannu Krupulan mukaan sen alle jäisi jopa viidennes paliskunnan laidunmaista, noin 600 poroa.

- Kyllähän ne häiriintyy. Ne alueet, missä kaivetaan, eihän siellä ruokaa ole, Krupula sanoo.

Siirtämään poroa ei pysty. Se pitäisi joko teurastaa tai vangita johonkin. Molemmat ovat huonoja vaihtoehtoja.

Hannu Krupula, poroisäntä

Krupulan mukaan alueen käyttö loppuisi kaivoksen perustamisen myötä käytännössä kokonaan. Laitumen pieneneminen voi tarkoittaa samaa myös poromäärälle.

- Se on ihan arvailujen varassa, mihin ne porot lähtevät. Siirtämään poroa ei pysty. Se pitäisi joko teurastaa tai vangita johonkin. Molemmat on huonoja vaihtoehtoja.

Liipasimella on ainakin kymmenen paliskunnan poroja, jos kaivossuunnitelmat toteutuvat. Poronhoitoalueella on vireillä on kaikkiaan kuusi kaivoshanketta ympäristövaikutusten arvioinnin tai lupaprosessin eri vaiheissa. Toimivia kaivoksia on kolme, joista kaksi on hakenut merkittävää laajennusta toiminnalleen.

Korvauksista ei vakiintunutta käytäntöä

Suhangon alueen malmiesiintymää on tutkittu jo 1960-luvulta lähtien, ja kaivoksen kannattavuuttakin mitattu kahteen kertaan. Nyt eteläafrikkalainen kaivosyhtiö Gold Fields on saamassa omat laskelmansa päätökseen. Ympäristövaikutusten arvioinnin ensimmäinen osa valmistuu kevään aikana.

Muun muassa nikkeliä louhiva monimetallikaivos peittäisi toteutuessaan Talvivaaran kokoisen, noin sadan neliökilometrin alueen. Yhtiön mukaan poronomistajia on kuultu useaan otteeseen YVA-prosessin aikana. Porojen liikkumisen seuraamiseksi on kaavailtu muun muassa gps-pantoja.

Suhangon kaivoshankkeen viimeiset koekairaukset päättyivät loppuviikosta. Geologi esitteli maaperästä nostettuja kivinäytteitä. Kuva: Hanna Eskonen / Yle

Mutta poroisännälle ei ole jäänyt kokemusta aidosta vuorovaikutuksesta.

- Isomman ja vahvimman oikeudella ne jyräävät yli, ei siinä meidän sana paljon paina. Painostus on kovaa, koska siinä on työpaikoista kyse. Kyllä minä sen ymmärrän, mutta niin se on meilläkin, Hannu Krupula huokaa.

Kaivoksia seuranneen tutkijan mukaan poronomistajille maksettavista korvauksista pitäisi päättää jo ennen ympäristö- ja kaivoslupien hakemista.

- Neuvottelutilanne kaivoksen avaamisen jälkeen on huono, jos ei ole sopimuksia. Mielummin kaikki sopimukset mustaa valkoisella, ennen kuin kaivosluvat saadaan, Oulun yliopiston professori Hannu I. Heikkinen sanoo.

Heikkisen mukaan korvauksista ei ole Suomessa vielä vakiintunutta käytäntöä.  Muutenkin kommunkointi yhtiöiden ja poronomistajien kanssa hakee kaivosbuumin myötä muotoaan, vaikka kaivosyhtiöillä onkin selvä pyrkimys kehittyä asiassa, Heikkinen sanoo.

Yksityismaista on vakiintunut käytäntö, kuinka niitä lunastetaan. Muista luontoa hyödyntävistä elinkeinoista ei ole olemassa traditiota.

Hannu I. Heikkinen, professori

- Yksityismaista on vakiintunut käytäntö, kuinka niitä lunastetaan. Mutta tällaiset muut luontoa hyödyntävät elinkeinot, niistä ei ole olemassa traditiota.

Kaivosyhtiö Soklissa: "Ei neuvotteluja ennen kaivoslupia"

Itä-Lapin Savukoskella Soklissa poronhoitajat ja fosfaattikaivosta suunnitteleva yhtiö Yara ovat olleet törmäyskurssilla jo useita vuosia.

Mitään kirjallista sopimusta mahdollisista korvauksista poronomistajille ei ole tehty, vaikka yhtiö laatii parhaillaan ympäristölupahakemusta.

Kaivoksen avolouhokset kaivettaisiin keskelle erämaata ja Suomen suurimman, Kemin-Sompion poropaliskunnan laidunmaita. Kaivosyhtiön mukaan korvausneuvottelut käydään vasta, kun luvat on saatu ulos.

- Emme ole vielä siinä vaiheessa tässä prosessissa, että aloitettaisiin kompensaationeuvottelut, sanoo logistiikkapäällikkö Eero Hemming Yarasta.

Hemmingin mukaan poronomistajia on kuunneltu ja muutoksiakin heidän pyynnöstään tehty. Esimerkiksi rikastushiekkaputket on päätetty kaivaa maan alle, etteivät ne muodostaisi poroille kulkuestettä. Myös Kemijoen ruoppaamisesta on luovuttu.

Suhangon kaivosalueelta kairattuja kivinäytteitä. Kuva: Hanna Eskonen / Yle

Kemin-Sompion paliskuntaan kuuluu 12 000 eloporoa (määrä, joka jää jäljelle teurastusten jälkeen) ja 150 poronomistajaa. Poroisäntä Mika Kavakan mukaan poronhoitolaki nousee kaivosta vastaan.

- Meidän näkemyksen mukaan tässä toteutuu lain toisen pykälän mainitsema huomattava haitta. Se olisi este tämän kaivoksen rakentamiselle, Kavakka sanoo.

Kemin-Sompiossa poronhoito noudattaa kaikkein perinteisintä mallia. Yli puolet poroista laiduntaa villeinä ympäri vuoden, ilman lisäruokintaa.

Kavakka toivoo, että sukupolvet ylittävä elinkeino painaisi vaakakupissa enemmän kuin suhdanneherkkä kaivosteollisuus.

- Uskon, että porotalouden työpaikka on yhtä tärkeä kuin kaivostyöpaikka. Porotalous sitouttaa ihmiset tänne ja pitää syrjäkylät asuttuina, hän sanoo.