Jättirahoitusta verisuonitautien geenihoitojen kehittämiseen

Euroopan komissio on myöntänyt 8,5 miljoonan euron rahoituspotin sydän- ja verisuonitautien geenihoitojen kehittäjille. Tutkimuksella tähdätään siihen, että sepelvaltimon vauriokohta löydettäisiin aiempaa tarkemmin laservalolla, ja että geenilääkettä kuljettava virus pääsisi nykyistä paremmin perille tarkasti vauriokohtaan. Apuna käytetään uusia nanomateriaaleja.

Kotimaa
Sydäntutkimusta käynnistellään Itä-Suomen yliopistossa
Antti Karhunen / Yle

EU-komissio on myöntänyt jättirahoituksen sydän- ja verisuonitautien geenihoitotutkimukseen. Kansainvälistä tutkimuskonsortiota johtaa akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttuala Itä-Suomen yliopiston A.I. Virtanen-instituutista.

Kuopion yliopistollisessa sairaalassa testataan jo tällä hetkellä geenilääkkeen tehoa vaikean sepelvaltimotaudin hoidossa. Geenilääkkeellä pyritään kasvattamaan uusia verisuonia potilailla, joiden sepelvaltimot ovat pahasti tukkeutuneet.

Nanopartikkeleilla huijataan valkosoluja

Nyt käynnistyvissä uusissa tutkimuksissa pyritään kehittämään geenihoitoa niin, että kuljetinvirus saisi vietyä geenilääkkeen entistä paremmin ja tarkemmin verisuonen vauriokohtaan.

Akatemiaprofessori Ylä-Herttuala kertoo, että potilaskokeissa haasteeksi on havaittu elimistön immuunijärjestelmä. Elimistön puolustusjärjestelmä hyökkää geenilääkettä kuljettavaa virusta vastaan.

- Viruksille syntyy vasta-aineita – ihan niin kuin luonnostaankin – ja tämä saattaa jatkossa estää hoitojen uudelleen annon.

Uusilla nanomateriaaleilla pyritään tekemään virus näkymättömämmäksi immuunijärjestelmälle, selittää Ylä-Herttuala.

- Pyrimme esimerkiksi kuorruttamaan tuon viruksen näillä nanomateriaaleilla niin, että immuunijärjestelmä ei aktivoituisi tätä virusta vastaan. Tällöin voisimme antaa näitä hoitoja toistuvasti, koska kyse on kroonisista sairauksista jotka vaativat pitkäaikaisia hoitoja.

Nanomateriaali voi olla hiilihydraattimolekyyli, joka normaalistikin verhoaa solun pintaa. Kun virus peitetään sillä, elimistön valkosolut eivät tunnista rakenteita.

Laservalolla etsitään tukosta

Tutkimuksessa rakennetaan myös uutta katetriteknologiaa. Laservalon avulla etsitään suonen sisällä pahimmat vauriot, niin että lääke osataan kohdistaa juuri oikeaan kohtaan.

Itä-Suomen yliopistolle EU-rahoitus on erittäin merkittävä, sanoo akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttuala.

- Rahoitus vahvistaa koko tutkimusaluetta. Meille se antaa mahdollisuuden olla ensimmäisten joukossa testaamassa uusia hoitosovellutuksia. Kuopion yliopistollisella sairaalalla ja sen kardiologian yksiköllä on keskeinen osuus, koska lopputavoitteena on viedä parhaat hoitokombinaatiot ensimmäisen vaiheen ihmisillä tehtäviin kliinisiin testauksiin.

Uusia tutkimuksia tehdään aluksi laboratoriossa soluviljelmistä alkaen. Ylä-Herttuala arvioi, että ensimmäisen vaiheen potilastutkimuksiin voidaan hyvässä lykyssä päästä viisivuotisen tutkimushankkeen jälkeen.