Tietokirjailija: ”Luottamus suureen osaan elintarvikkeista rapissut”

Tieto-Finlandia-palkittu Elina Lappalainen kritisoi jyrkästi pitkiä lihatuotteiden alihankintaketjuja ja EU:n valvontaa. Hänen mukaansa lihan raaka-aineen alkuperämaan merkinnän olisi oltava pakollinen myös valmisruoissa.

Kotimaa
Ruokakoreja kaupan lattialla.
Yle

Tieto-Finlandialla viime marraskuussa palkittu tietokirjailija Elina Lappalainen pitää viime viikkojen hevosenlihaskandaalin keskeisimpänä kysymyksenä pakkausten alkuperämerkintöjä. Hän uskoo, että kohu on johtanut siihen, että kuluttajien luottamus elintarvikeyhtiöiden pakkausmerkintöihin on rapistunut.

- Kyseessä on hyvin huolestuttava ilmiö. Ensiksikin, onko ihmisiä tietoisesti huijattu ja myymällä hevosta nautana tavoiteltu taloudellista etua, kuten osassa eurooppalaisista tapauksista epäillään? Ja vaikka kyse ei olisikaan rikoksesta, vaan inhimillisistä virheistä, niin se ei anna kovin luotettavaa kuvaa elintarvikeyhtiöstä, pohtii Lappalainen.

Sitä, onko hevosenlihakohu pelkkä jäävuoren huippu, ei Lappalainen osaa arvioida. Uudet tapaukset nakertavat kuitenkin hänen mukaansa kokoajan kuluttajien luottamusta.

Jos hevosta myydään nautana, niin mitä muuta ruoissa sitten on, jota ei kerrota oikein?

Elina Lappalainen

- Voimmeko me tietää mistään mitään? Etenkin kun kyseessä on ulkomaiset valmisruoat. Jos hevosta myydään nautana, niin mitä muuta ruoissa sitten on, jota ei kerrota oikein, kysyy Lappalainen.

Niitä suomalaisia elintarvikeyhtiöitä, jotka valmistavat omien sopimustuottajiensa eläimistä omilla teurastamoilla tuotteita, Lappalainen pitää kohtuullisen luotettavana.

- Itse olen huomannut, että kaupassa käymisestä on tullut todella vaikeaa, koska luottamus suureen osaan elintarvikevalmistajista on rapissut. En halua ostaa sellaista eläintä, josta en tarkalleen tiedä, mistä se on peräisin. Sellaista ei kuitenkaan kovin monesta tuotteesta tässä maassa voi sanoa, tuskailee Lappalainen.

Taustalla pitkät alihankintaketjut

Lappalaisen mukaan monesti taustalla ovat pitkät alihankintaketjut. Esimerkiksi Finduksen hevoslasagnetapauksessa kyseessä oli romanialainen teurastamo ja hollantilainen välikäsi, joka myi lihan ranskalaiselle.

Tämä puolestaan Ranskan hallituksen selvityksen mukaan saattoi tietoisesti muuttaa merkinnät hevosesta naudaksi. Lopuksi toinen ranskalainen yhtiö valmisti lasagnet.

Alihankintaketjuja pitäisi lyhentää ja valvontaa lisätä.

Elina Lappalainen

- Pitkät alihankintaketjut ja monet välikädet mahdollistavat erehdykset ja epärehellisyyden. Alihankintaketjuja pitäisi lyhentää ja valvontaa pitäisi lisätä, vaatii Lappalainen.

Hänen mielestään ketjusta läpinäkyvämmän tekisi ensinnäkin se, että lihan raaka-aineen alkuperämaan merkitseminen tulisi pakolliseksi myös valmisruoissa.

- Tarkoitan sitä, että jos hevonen on kasvanut Romaniassa, alkuperämaa on Romania, eikä vaikkapa Italia, jonne hevonen on viety teurastettavaksi.

Samat ongelmat joka lihassa

Lappalainen muistuttaa myös esimerkiksi hevosten epäasiallisesta kuljetuksesta, jotka eivät usein täytä mitään EU:n hyvinvointimääräyksiä eläinkuljetuksista.

- Samat ongelmat on ihan jokaisessa lihassa. Samalla tavalla eläinten olosuhteet vaihtelevat oli kyse sioista, naudoista tai hevosista. Kaikissa eläimissä on Euroopan laajuisesti vakavia hyvinvointiongelmia, suree Lappalainen.

Viime viikkojen toistuvat paljastukset eivät ole yllättäneet Lappalaista. Joka kerta, kun jotain ryhdytään penkomaan, niin jotain löytyy.

-Toivottavasti tämä herättää suomalaisia toimijoita tarkkailemaan omia alihankkijoitaan ja olemaan tarkempana ketjun suhteen, toivoo Lappalainen.

Kirjalija-toimittaja Elina Lappalainen palkittiin vuoden 2012 Tieto-Finlandialla teoksesta Syötäväksi kasvatetut - Miten ruokasi eli elämänsä.