Hyvä veli verkostot ovat kyselyiden mukaan tyypillisin korruption muoto Suomessa, sanoo Vaasan yliopiston professori Ari Salminen. Sen sijaan raskaan korruption muodot, kuten lahjonta ja petokset , ovat harvinaisia. Hyvä veli -verkostot ovat osa piilokorruptiota. Salminen ja tohtorikoulutettava Venla Mäntysalo ovat tutkineet korruptiota ja hyvä veli -verkostoja Suomessa. Tutkimus selventää terveen ja korruptoituneen verkoston rajaa.
- Hyvä veli -verkostot ovat kyselyiden perusteella osoittautuneet tyypillisimmäksi korruption muodoksi Suomessa. Raskaan korruption muodot, kuten lahjonta ja petokset, ovat meillä aika harvinaisia, kertoo professori Salminen.
Hyvä veli -verkostot ovat osa piilokorruptiota. Useat ilmiselvät tapaukset viittaavat siihen, että korruptoituneita verkostoja on Suomessa paljon.
- Pääosin verkostoituminen ja yhteistyö ovat kuitenkin tervettä ja yhteiskunnan toiminnan kannalta tarpeellista, Salminen muistuttaa.
Mäntysalon mukaan tutkimuksessa on kiinnitetty huomiota sekä tiettyä tilannetta varten perustettuihin verkostoihin että esimerkiksi yritysten keskenään tekemiin sopimuksiin. Tutkijat kävivät läpi kymmenkunta yksittäistapausta, joihin liittyi epäeettisiä ja moitittavia piirteitä.
- Verkostot voidaan perustaa esimerkiksi vaalirahoitusta varten. Toisaalta on kartelleja, julkisista tarjouskilpailuista sopimista ja paikallishallintojen tuplarooleja. Normaalin yhteistyön raja ylittyy, jos hyvä veli -verkosto ajaa kohtuuttomia keskinäisiä etuja ja sen toiminta muuttuu salaiseksi, Mäntysalo kuvaa.