Ärrää ei voi kiertää orren ympäri, jos äänne on hukassa

Puheterapiassa on nykyään käytössä monia teknisiä apuvälineitä, kun oikeaa äännettä etsitään. Kielen paikkaa harjoiteltaessa peili on vanha hyvä konsti.

Kotimaa
Puheterapeutti Mari Konttajärvi hymyilee Jari Vesan ilveilylle
Jari Vesa / Yle

Lähes 20 vuotta puheterapiaa tehnyt torniolainen Mari Konttajärvi sanoo puheterapiassa tämän päivän trendinä selkeästi olevan puhumattomat pikkulapset.

- Sellainen näppituntuma on, että puhumattomia alle 3-vuotiaita on enemmän eli puheen viivästyminen on lisääntynyt. Jos siihen ei ole fyysistä syytä, niin voisi ajatella, että kiireisessä elämänrytmissä lapsen kanssa keskustelu ja iltasatujen lukeminen on vähentynyt. Ketään ei tietysti voi mennä syyttämään, mutta se on yksi monista syistä ja ihan selvä trendi.

Konttajärven mukaan suomalaislapsilla työtä teettävät usein är- ja äs- äänteet, mutta myös l- ja k-kirjaimet voivat olla vaikeita.

Ääntämisvaikeuksia voi aiheuttaa vaikkapa tiukka kielen jänne tai ihan vaan puhetapa.

Mari Konttajärvi

- Siinähän on kyse monesti kypsymisestä. Lapsen hermostollista kypsymistä tapahtuu 7-vuotiaaksi ja vielä 10-12 -vuotiaaksi asti tapahtuu normaalia vaihtelua. Ääntämisvaikeuksia voi aiheuttaa vaikkapa tiukka kielen jänne tai ihan vaan puhetapa.

Loruihin vasta täryn jälkeen

Oikeaa ääntämistapaa puheterapiassa haetaan monin keinoin. R-kirjaimen kanssa lähdetään liikkeelle täryn löytämisestä ja vasta sitten laajennetaan sanoihin ja lauseisiin.

- Ennen saatettiin sanoa, että sanopa näin, mutta ei pitkää lorua voi sanoa, jos äänne on hukassa. Kun osaa äänteen, niin sitten voidaan mennä "ärrän kierrän orren ympäri" -loruihin.

Lasten kanssa harjoitteluhetket pyritään toteuttamaan mahdollisimman mukavalla tavalla, leikkien ja pelien avulla.

Ärräkone ja lusikka apuna

Teknisinä apuvälineinä puheterapiassa on nykyään esimerkiksi ärräkone, jota Konttajärvi kuvailee sähköhammasharjaa muistuttavaksi kielen alle surisemaan laitettavaksi vispiläksi.

Uusinta uutta puheterapiassa on ääntämistä harjoittavat "lusikat".

- Jos harjoitellaan esimerkiksi koo-äänettä, niin lusikan avulla kieli menee oikeaan paikkaan.

Lasten ilmeet ovat mahtavia, kun äänne onnistuu.

Mari Konttajärvi

Konttajärjen mukaan on yksillöllistä, kuinka nopeasti oikeanlainen ääntäminen onnistuu, mutta onnistuminen on aina yhtä riemukasta.

- Lasten ilmeet ovat mahtavia, kun äänne onnistuu.

Konttajärvi sanoo, että myös aikuisiällä on mahdollista harjoitella hukassa olevia äänteitä, mutta se on työläämpää.

- Aikaa menee kauemmin, että ne saa puheeseen ja käyttöön.

Uusimmat uutiset puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus