Ankkalinna omi Seinäjoen tekojärven ja tekomäen sellaisenaan

Aku Ankan ensimmäinen moniosainen sarjakuvatarina alkaa Etelä-Pohjanmaalta Seinäjoelta, minne Roope Ankka rakennuttaa sekä tekomäen että tekojärven. Jouppilanvuoren ja Kyrkösjärven tarinat kuulostivat jo valmiiksi tarpeeksi ankkamaisilta, joten niiden muuntaminen Ankka-tarinaksi oli luontevaa.

Kotimaa
Aki Hyyppä ja Kari Korhonen selaamassa tuoretta Aku Ankkaa.
Aku Ankan päätoimittaja Aki Hyyppä ja piirtäjä Kari Korhonen viihtyvät itsekin tuoreen pohjalaistarinan parissa. Anri Koski / Yle

Aku Ankan ensimmäinen moniosainen Suomeen sijoittuva seikkailu alkaa Etelä-Pohjanmaalta. Seinäjoki valikoitui ankkatarinan alkupisteeksi osittain sattumalta, osittain ihan syystä.

- Se, että tasaiselle maalle tarvitaan laskettelurinne ja se rakennetaan kaivamalla kuoppa sekä kasaamalla maa kuopan viereen kukkulaksi, kuulosti aika ankkamaiselta tarinalta, nauravat tarinan kuvittaja, sarjakuvataiteilija Kari Korhonen ja Aku Ankka -lehden päätoimittaja Aki Hyyppä viitaten Seinäjoelle rakennettuihin Kyrkösjärven tekojärveen ja Jouppilanvuoren tekomäkeen.

- Lisäksi meillä on Aku Ankka -lehdessä jonkinlainen pohjalaismafia, sillä monilla toimituksessa on siteitä Pohjanmaalle. Siksi meillä oli tänne sopivia sisäpiirivitsejä ja muuta osaamista käytettävissämme, jatkaa Hyyppä.

Murteella praataavat ankat

Sarjakuvataiteilija Kari Korhonen viettää nyt 20-vuotistaiteilijajuhlaansa. Sen lisäksi, että hän on piirtänyt uuden ankkatarinan, hän on myös kirjoittanut tarinan käsikirjoituksen. Ankkalinnan asukit sekä seikkailevat uudessa tarinassa lakeudella, että puhuvat murteella.

- Murteesta, jota ankat puhuvat, en ota vastuuta, nauraa Kari Korhonen, jonka työskentelykieli tavallisesti on englanti.

Eteläpohjalaismurre onkin Aku Ankan toimituksen yhteistyönä syntynyt. Murreasua kävivät porukalla läpi toimituksen eteläpohjalaislähtöiset toimittajat.

- Minun äidinkieleni on eteläpohjanmaa. Tosin siitä piti luopua aikanaan helsinkiläisessä lastentarhassa, kun kaverit eivät ymmärtäneet, mikä on putukihveli tai peräploosteri, nauraa Aki Hyyppä.

- Murteen kirjoittaminenhan on aina haastavaa. Miten esimerkiksi tehdään erilaisia loppukahdennuksia. Pyrimme tekemään mahdollisimman pohjalaiselta kuulostavan, mutta helposti aukeavan tekstin, Hyyppä selittää.

Lakeudelta ehkä ulkomaillekin

Lakeuden kuvittaminen on sarjakuvataitelija Kari Korhosen mukaan helppoa - aukean peltomaiseman kuvittamiseen tarvitaan lähtökohdaksi vain melko suora viiva. On kuvituksessa toki mukana pohjalaisille tuttuja kohteitakin, kuten Lakeuden risti, Tuurin Onnenkivi ja tietysti Jouppilanvuori alkutekijöissään.

- Kaikki mahdolliset yhteydet oikeisiin ihmisiin ovat sattumia, korostaa Kari Korhonen kysyttäessä ankkatarinassa esiintyvien hahmojen yhteydestä todellisiin pohjalaisiin henkilöihin.

Täsmänä Etelä-Pohjanmaalle sijoitetun tarinan ja sen hahmojen on paikallisviittauksista huolimatta avauduttava myös Aku Ankan lukijoille ympäri Suomen - ja ehkä myöhemmin muuallakin maailmassa.

- Tämä on pohjimmiltaan ihan perinteinen ankkatarina, jossa joku menee jonnekin, keksitään jotain hassua, jota joku vastustaa ja niin edelleen, toteaa Aki Hyyppä ja arvelee, että Lakeuden laki -tarinalla saattaa olla vielä menekkiä ulkomaillakin.

Ankkalinnalaisten seikkailut jatkuvat koko vuoden, vielä viidessä tarinassa eri puolilla Suomea. Matkaan startattiin Etelä-Pohjanmaalta ja parin kuukauden kuluttua ankkojen matka suuntaa Hämeeseen.

- Joulukuussa on sitten vuorossa Lappi, eikä ole varmaan vaikeata arvata, kuka siinä seikkailussa sitten on mukana, Kari Korhonen ja Aki Hyyppä kuittaavat seikkailun jatkovaiheista.