Liikakalastus voi johtaa kalakantojen sukupuuttoon

Liian innokkaalla kalastuksella voi olla yllättävät vaikutukset meriluontoon, kertoo Turun yliopiston johtama tutkimus.

luonto

Liikakalastus aiheuttaa paikallisten kalakantojen sukupuuttoja myös Suomen lähialueilla, käy ilmi Turun yliopiston, Helsingin yliopiston, Tarton yliopiston ja Viron maatalousyliopiston tutkimuksesta. Kun geneettinen monimuotoisuus häviää, kalakannan elpyminen voi olla hyvin hidasta.

Tutkijat selvittivät liikakalastuksen vaikutuksia tutkimalla Viron Matsalunlahden ahventen historiaa 27 vuoden ajalta. Matsalunlahti sijaitsee Länsi-Virossa Haapsalon eteläpuolella.

Dosentti Anti Vasemägi Turun yliopistosta kertoo, että Matsalunlahdella eli neuvostoajalla elinvoimainen ahvenkanta, jota alettiin Viron itsenäistyttyä kalastaa huomattavasti enemmän kuin kanta kesti. Tutkimuksen mukaan kalojen koko on pienentynyt neuvostoaikaan verrattuna ja ne tulevat myös aikaisemmin sukukypsiksi.

Vasemägin mukaan geenitutkimuksessa selvisi, että alkuperäinen kalapopulaatio oli kuollut lähes kokonaan sukupuuttoon, ja muutokset tapahtuivatkin kaloissa, jotka olivat muuttaneet lahdelle toisesta populaatiosta.

Monimuotoisuuden häviäminen riski

Matsalunlahdelle muuttaneet ahvenet eivät muodostaneet nopeasti uutta populaatiota, vaikka olosuhteet olivat suotuisat. Tutkijoiden mukaan tämä voi johtua siitä, että Matsalun paikallisiin oloihin sopeutuneet geeniyhdistelmät ovat hävinneet alkuperäisten kalojen sukupuuton myötä.

  • Kalakanta saattaa palautua yhtä suureksi kuin se oli romahdusta edeltävällä ajalla, mutta jos parhaiten sopeutuneet genotyypit ovat hävinneet, palautuminen voi olla hyvin hidasta, sanoo dosentti Anna Kuparinen Helsingin yliopistosta.
Euroopan parlamentti asettui helmikuussa tukemaan ekologisesti kestäviä kalastuskiintiöitä.

Tällä hetkellä 80 prosenttia maailman kalastosta on YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n mukaan täysin hyödynnetty tai liikakalastettu. Matsalun ahvenia käsittelevä tutkimus on julkaistu Evolutionary Applications -tiedelehdessä. Tutkimusta ovat rahoittaneet Suomen Akatemia ja Viron Tiedesäätiö.