Hugo Chávez 1954 - 2013

Värikäs vasemmistojohtaja nousi Venezuelan köyhien suosikiksi mutta suututti monia radikaalilla politiikallaan.

Ulkomaat
Hugo Chávez.
Hugo Chávez 9. lokakuuta 2012.Miguel Gutierrez / EPA

Hugo Chávez oli yksi 2000-luvun alun näkyvimmistä ja ristiriitaisimmista hahmoista Latinalaisessa Amerikassa. Vasemmistolainen presidentti paransi Venezuelan köyhien oloja, mutta hänen radikaali politiikkansa herätti myös suuttumusta sekä osassa kansasta että Yhdysvalloissa.

Chávezin presidenttikausia varjosti hänen sairastumisensa syöpään, joka johti pitkiin poissaoloihin julkisuudesta ja epävarmuuteen presidentin kyvystä hoitaa tehtäviään.

Vallankaappausyritys vei vankilaan

Hugo Chávez lapsena ja nuorena.
Hugo Chávez lapsena ja nuorena.AFP / Lehtikuva

Hugo Rafael Chávez Frías syntyi 28. heinäkuuta 1954 köyhään opettajaperheeseen lähellä Sabanetan kaupunkia lounaisessa Venezuelassa. Hän oli toiseksi vanhin perheen kuudesta lapsesta.

Chávez pääsi 17-vuotiaana Venezuelan sotilasakatemiaan ja valmistui viisi vuotta myöhemmin. Chávez liittyi armeijaan ja yleni everstiluutnantiksi. Hänen tyytymättömyytensä armeijaan ja hallitukseen kuitenkin kasvoi, ja hän alkoi nähdä armeijan korruptioituneen hallituksen vallan välikappaleena.

Chávez vanhempiensa seurassa.
Chávez vanhempiensa kanssa valmistuttuaan Venezuelan sotilasakatemiasta heinäkuussa 1975.AFP / Lehtikvua

Chávez ja muut armeijaan pettyneet upseerit perustivat salaisen liikkeen, joka kantoi venezuelalaisen vallankumoussankarin Simón Bolívarin nimeä. Vuonna 1992 he aloittivat Chávezin johdolla kapinan korruptoituneena pitämänsä presidentti Carlos Pérezin hallituksen kaatamiseksi, mutta kapina kukistettiin. 18 ihmistä kuoli ja 60 haavoittui.

Chávez tuomittiin 30 vuodeksi vankilaan. Hänet armahdettiin kaksi vuotta myöhemmin kun Pérez tuomittiin korruptioskandaalista ja presidentiksi nousi Rafael Caldera.

Chávez oli päässyt epäonnisen kaappausyrityksen jälkeen televisioon selittämään motiivejaan, ja hän sai monet hallitukseen tyytymättömät köyhät venezuelalaiset puolelleen. Vapauduttuaan vankilasta Chávez perusti laillisen puolueen, vasemmistolaisen Viidennen tasavallan liikkeen, joka lupasi vallankumouksellista sosiaalipolitiikkaa ja syytti perinteistä eliittiä kansainvälisen pääoman korruptoituneiksi palvelijoiksi.

Chávez vaimonsa kanssa vaalimarssilla.
Presidenttiehdokas Hugo Chávez avasi vaalikampanjansa vaimonsa Marisabelin seurassa elokuussa 1998 Caracasissa.Bertrand Parres / AFP / Lehtikuva

Vuonna 1998 vasemmistopuolueiden ja useiden kansallisjärjestöjen tukema Chávez valittiin 56 prosentin ääniosuudella presidentiksi. Hän aloitti nopeasti bolivaariseksi vallankumoukseksi kutsumiensa uudistusten toteuttamisen. Köyhien oloja ryhdyttiin parantamaan erilaisilla sosiaalisilla ohjelmilla ja perustamalla köyhiä varten terveydenhoitoklinikoita.

Chávez ajoi läpi myös perustuslain uudistuksen, ja Venezuelan viralliseksi nimeksi muutettiin Venezuelan bolivaarinen tasavalta.

Vaalivoitto ja lyhyt kapina

Uuden perustuslain myötä järjestettiin uudet presidentinvaalit. Chávez valittiin uudelle kuusivuotiskaudelle vuonna 2000, mutta hänen radikaali politiikkansa oli vahvistanut myös oppositiota.

Tilanne kärjistyi huhtikuussa 2002, jolloin oppositio järjesti pääkaupungissa Caracasissa suurmielenosoituksen. Se johti väkivaltaisiin yhteenottoihin Chávezin tukijoiden kanssa. Chávez pidätettiin ja maahan nimitettiin väliaikainen presidentti. Kaksi päivää myöhemmin Chávez kuitenkin vapautettiin ja hän palasi virkaansa.

Yhdysvallat oli tunnustanut nopeasti Venezuelan väliaikaishallinnon, ja Chávez syytti Yhdysvaltoja kapinan taustatukijaksi.

Hugo Chávez banderollin edessä.
Hugo Chávez Caracasissa elokuussa 2003.Juan Barreto / AFP / Lehtikuva

Chávezin sosiaaliset uudistukset pitivät hänensuosionsa edelleen korkeana, ja hän selvisi vuonna 2004 opposition ajamasta kansanäänestyksestä, jossa kyseenalaistettiin hänen sopivuutensa tehtäväänsä.

Vuonna 2006 Chávez valittiin kolmatta kertaa presidentiksi, tällä kertaa 63 prosentin ääniosuudella.

Chávez sairastui syöpään

Heinäkuussa 2011 Chávez paljasti, että häneltä on leikattu syöpäkasvain Kuubassa. Helmikuussa 2012 hänet leikattiin uudelleen. Syöpähoitojen jälkeen Chávez ilmoitti kesällä parantuneensa.

Lokakuussa hän voitti neljännet presidentinvaalit runsaan 54 prosentin ääniosuudella. Joulukuussa presidentti joutui kuitenkin jälleen uuteen syöpäleikkaukseen. Chávez kehotti kansaa äänestämään varapresidentti Nicolas Maduroa, mikäli uudet vaalit pitäisi järjestää.

Chávez leikattiin Kuubassa eikä hän näyttäytynyt enää julkisuudessa. Kotimaahansa hän palasi helmikuussa.

21. vuosisadan sosialismia

Chávez käynnisti Venezuelassa bolivaariseksi vallankumoukseksi ja 21. vuosisadan sosialismiksi kutsumansa radikaalit uudistukset, jossa avainteollisuutta kansallistettiin ja maan runsaita öljyvaroja käytettiin köyhien olojen parantamiseen, muun muassa lukutaidon ja terveydenhuollon kohentamiseen.

Hugo Chávez ja Fidel Castro halaavat.
Hugo Chávez ja Fidel Castro Havannassa helmikuussa 2006.Alejandro Ernesto / EPA

Chávezin tukijat, chavistat, arvostivat häntä köyhien puolustajana, mutta hänen politiikallaan oli myös runsaasti vastustajia. Vastustajat myös syyttivät Chávezia itsevaltaisista otteista. Chávez muun muassa muutatti perustuslakia niin, ettei presidenttikausien määrää enää rajoitettu. Chàvez perusteli tätä sillä, että hän tarvitsee lisää aikaa sosialistisen vallankumouksensa juurruttamiseen. Häntä myös syytettiin tiedotusvälineiden tukahduttamisesta.

Chávez nousi Latinalaisen Amerikan vasemmistolaisen liikkeen yhdeksi johtohahmoksi ja hänellä oli läheiset siteet muun muassa Bolivian Evo Moralesiin, Ecuadorin Rafael Correaan, Kuuban Fidel Castroon ja Paraguayn Fernando Lugoon.

Chávez toimi aktiivisesti sitoutumattomien maiden liikkeessä ja hänen aloitteestaan syntyi sosialistinen Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden yhteistyöjärjestö Alba.

Yhdysvaltoihin välit olivat sen sijaan huonot ja Chávez tunnettiin Yhdysvaltojen, erityisesti presidentti George W. Bushin, politiikan äänekkäänä arvostelijana. Hän ärsytti Yhdysvaltoja myös suhteillaan sen hylkimiin maihin kuten Iraniin.

Kaksi avioliittoa päättyi eroon

Hugo Chavez lukee tyttäriensä kanssa lehteä havannalaisessa sairaalassa.
Hugo Chavez poseerasi kuvaajille tyttäriensä kanssa 14. helmikuuta kuubalaisessa sairaalassa, jossa hän saamassa syöpähoitoa.AFP

Chávez oli naimisissa kahdesti. Hänen ensimmäinen vaimonsa oli Nancy Colmenares Chávesin kotikaupungista Sabanetasta. Pariskunta sai neljä lasta, kaksi tytärtä ja kaksi poikaa. Avioliitto kesti 18 vuotta. He erosivat pian vuoden 1992 vallankumousyrityksen jälkeen.

Toistamiseen Chávez avioitui vuonna 1997 toimittaja Marisabel Rodríquez Oropesan kanssa. Pariskunta sai yhden tyttären. He erosivat vuonna 2004.

Chávez oli katolinen ja hän sanoi saaneensa politiikkaansa vaikutteita Jeesuksen opetuksista.