Täällä somelaiset elävät - katso lista historiallisesta Facebookista juuri avattuun Pheediin

Yle Uutiset kertoi helmikuussa ensimmäisiä tarkkoja lukuja suomalaisten määrästä Twitterissä. Vaikka palvelun suosio kasvaa, se on Suomen mittakaavassa vielä pieni tekijä. Selvitimme, kuinka suosittuja muut sosiaalisen median palvelut Suomessa ovat.

internet

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Facebook

Naamakirja on somelaisten suosikki. Palvelu on perustettu jo vuonna 2004, mutta suomalaiset löysivät sinne vasta muutamaa vuotta myöhemmin.

Tuoreimman arvion mukaan Facebookissa on noin kaksi miljoonaa yli 13-vuotiasta suomalaista (siirryt toiseen palveluun). Nuorempia siellä ei saisi olla, koska Facebookin käyttöehdot sen kieltävät.

Todellisuus on kuitenkin toinen: pelkästään tänä vuonna Facebookiin on kirjautunut "13-vuotiaana" jo lähes 33 000 suomalaista. Se on yli puolet koko ikäluokasta.

Muuten Facebookissa näkyy suomalaisten koko kirjo. Erityisen paljon palveluun on tullut ehtaa aikuista väkeä. Esimerkiksi 64-vuotiaiden määrä on kasvanut jopa 40 prosenttia 1,5 vuodessa.

Facebookilaisten erityispiirteinä voidaan pitää kissakuvista ja kalajutuista tykkäämistä: niitä peukutetaan hanakasti ja jaetaan edelleen omalle kaveripiirille.

Vaikka suomalaisten osuus Facebookissa ei ole ainakaan vähenemään päin, moni väittää olevansa valmis luopumaan palvelusta.

Arvio suomalaisista Facebook-käyttäjistä perustuu Facebookin omiin tietoihin, joita on peilattu Tilastokeskuksen tilastoihin yhteisöpalveluiden käytöstä Suomessa (siirryt toiseen palveluun). Tiedot on kerännyt sosiaalisen median asiantuntija Harto Pönkä Yle Uutisten pyynnöstä. Kaikki tiedot Google-taulukkona (siirryt toiseen palveluun).

Suomi24

Harva huomaa, että suomalaisilla on omia sosiaalisen median palveluita, joissa yhteisöllisyys ja keskustelu ovat pääosassa ja jotka ovat huomattavasti vanhempia kuin Facebook.

Allerin omistama Suomi24 sai alkunsa jo 2000-luvun vaihteessa. Se on Suomen toiseksi suurin sosiaalisen median palvelu: sillä on kaikkiaan 1,7 miljoonaa rekisteröitynyttä käyttäjää, joista tosin vain noin 40 prosenttia kirjautuu palveluun vuoden aikana.

Suomi24:n sosiaalisista toiminnoista vastaava Jarno Alastalo muistuttaa, että Suomi24:n keskusteluihin voi osallistua ilman rekisteröitymistäkin - toisin kuin Facebookissa. Suurin osa Suomi24:n keskusteluista käydään nimimerkin suojista. Osa netin käyttäjistä kokee tämän ongelmalliseksi.

Toisaalta - samoin kuin Facebookissa - Suomi24:ssa on mahdollista perustaa omia yhteisösivuja, joissa käydä vuoropuhelua toisten ihmisen kanssa. Esimerkiksi Kansaneläkelaitoksella on Suomi24:ssa Kela-Kerttu -niminen palsta (siirryt toiseen palveluun) ja Suomen evankelisluterilaisella kirkkolla Kirkko kuulolla -sivu (siirryt toiseen palveluun).

Tiedot Suomi24:n käyttäjämääristä perustuvat palvelun omiin tietoihin, joihin voi tutustua tästä linkistä. (siirryt toiseen palveluun)

IRC-Galleria

Myös kolmanneksi listallamme sijoittuva IRC-Galleria (siirryt toiseen palveluun) on supisuomalainen paikka ja Suomi24:n tavoin perustettu jo 2000-luvun taitteessa. IRC-Galleriassa on tällä hetkellä 451 000 rekisteröitynyttä käyttäjää. Palvelu tavoittaa kuukaudessa noin puolet 15-24 -vuotiaista suomalaisista. Viikkotasolla kävijöitä on noin 200 000.

Monen tuntema Facebook-poliisi Marko Forss aloitti ensimmäiseksi toimintansa juuri IRC-Galleriassa, jossa hänellä on edelleen vastaanotto (siirryt toiseen palveluun).

Kun Suomi24-palvelua leimaa vilkas anonyymi keskustelu, "galtsulaisten" erityispiirre on halu ottaa valokuvia - erityisesti itsestään - ja julkaista ne palvelussa. IRC-Gallerian reaaliaikaista, kokonaan käyttäjiensä tuottamaa kuvavirtaa voi katsella tästä linkistä (siirryt toiseen palveluun).

Palvelun ylläpitäjien Jari Jaannon ja Ville Mujusen mukaan IRC-Gallerian erityisyys piilee mahdollisuudessa tavata uusia ihmisiä. Moni avioliitto on saanut alkunsa ensitapaamisesta IRC-Galleriassa.

Tiedot IRC-Gallerian käyttäjämääristä perustuvat palvelun Yle Uutisille toimittamiin tietoihin. Niissä on käytetty hyväksi Google Analyticsin sekä TNS Metrixin dataa.

LinkedIn

Yhteisöpalvelu LinkedIn (siirryt toiseen palveluun) poikkeaa perusajatukseltaan edellä listatuista. Siellä kukin on esillä ammatillisen osaamisensa vuoksi - mitä vahvemmalta ja verkostoituneemmalta vaikutat, sitä paremmat mahdollisuudet sinulla on saada töitä. Palvelu on suosittu erityisesti tietotekniikan ja markkinoinnin aloilla.

LinkedIn on avattu käyttöön vuosituhannen alkupuolella ja on hiljalleen kasvattanut suosiotaan myös Suomessa. Tällä hetkellä LinkedInissä arvioidaan olevan noin 440 000 suomalaista käyttäjätiliä, mutta niiden aktiivisuutta on vaikea arvioida.

Myös monella organisaatiolla on palvelussa omat sivut.

Arvion suomalaisten LinkedIn-tilien määrästä on tehnyt sosiaalisen median kouluttaja Tom Laine lähteinään muun muassa LinkedIn ja Wikipedia.

Päivitetty 5.3. klo 10.31: Korjattu arvio LinkedIn-tilien määrästä.

Twitter

Twitter (siirryt toiseen palveluun) on nyt se baari, josta kaupungissa puhutaan - kaikki haluavat mennä juuri sinne. Paikkanahan Twitter ei ole uusi: se on avattu vuonna 2006 eli vain kaksi vuotta Facebookin jälkeen.

Ruotsalainen datastrategikko Hampus Brynolf arvioi helmikuussa, että Twitterissä on noin 60 000 suomalaista twiittaajaa - eli ihmistä, jotka kirjoittavat palveluun viestejä suomen kielellä.

Suomalaisen Toni Nummelan Twitterin rajapinnasta tekemän arvion mukaan (siirryt toiseen palveluun) palvelussa olisi kuitenkin noin 300 000 suomalaista.

Twiittaajia leimaa halu olla äänessä. Se on toisaalta kuin peli: mitä aktiivisemmin ja ovelammin palvelussa luovit, sitä enemmän saat itsellesi seuraajia. Tästä voit katsoa, mitä Suomi-Twitterissä tapahtuu juuri NYT. (siirryt toiseen palveluun)

Twitter ei itse tarjoa tarkkaa tietoa suomalaiskäyttäjien määrästä. Olemme perustaneet arviomme Toni Nummelan ja Hampus Brynolfin laskelmiin.

Foursquare

Foursquare (siirryt toiseen palveluun) on palvelu, jossa jokainen haluaa olla pormestari tai muu vastaava viskaali. Viskaaliksi pääsee, jos kirjaa itsensä (Foursquaren kielellä check-in) muita useammin johonkin todelliseen sijaintiin tai paikkaan.

Foursquare on perustettu vuonna 2009. Tällä hetkellä palvelussa on noin 75 000 suomalaista käyttäjätiliä. Palvelua käytetään pääasiassa kännykällä tai jollakin muulla mobiililaitteilla, joka osaa kertoa sijaintisi.

Samalla kun ihmiset kirjaavat itseään eri paikkoihin, he tulevat kerryttäneeksi entistä tarkempaa paikkatietoa. Suomalainen Blindsquare (siirryt toiseen palveluun) käyttää tätä dataa hyväkseen: se tarjoaa kännykkäsovellusta, jonka avulla sokeat voivat suunnistaa vieraassa paikassa äänikomentojen avulla. Tietoja ja kuvauksia yksittäisistä paikoista se on kerännyt juuri Foursquaresta.

Arvion Foursquaren käytöstä Suomessa on tehnyt data-analysoija Toni Nummela. Hän on kerännyt tiedot Foursquaren omasta rajapinnasta.

Google+

Google+ (siirryt toiseen palveluun) on sosiaalisen median ikuinen lupaus - ainakin toistaiseksi. Nimensä mukaisesti palvelu on Googlen rakentama.

Google+ avattiin vuonna 2011, jolloin se oli yksi nopeiten käyttäjämääräänsä kasvattaneista sosiaalisen median palveluista koskaan. Tämän jälkeen sen suosio ja käyttö on kuitenkin hiipunut - tai on ainakin hämäränpeitossa.

Joidenkin arvioiden mukaan palvelussa on noin 50 000 suomalaista käyttäjätiliä, joista parinkymmenen tuhannen arvioidaan olevan aktiivisia.

GooglePlussassa yhdistyvät Facebookin ja Twitterin parhaat ominaisuudet: sitä voi käyttää sekä pienissä ryhmissä että jakaa asiansa koko maailmalle.

Kun Facebook on paikka, jossa ollaan pääasiassa kavereiden kanssa, googleplussalaisia yhdistää usein kiinnostus samaan aiheeseen. Palveluun onkin syntynyt useita alayhteisöjä, joissa ihmisiä yhdistää nimenomaan kiinnostus samaan asiaan.

Olemme arvioineet Google+n suosion Google Trends –palvelun antaman kiinnostavuusarvon (siirryt toiseen palveluun) sekä Find People on Plus –palvelun (siirryt toiseen palveluun) tietojen perusteella.

Instagram

Foursquaren tavoin Instagramia (siirryt toiseen palveluun) käytetään pääasiassa kännykällä. Palvelun idea perustuu kuvien jakamiseen ja keskusteluun niistä.

Twitterin tavoin Instagramissa voi hakea tietoa ja kuvia hashtagien eli tunnusten avulla. Esimerkiksi Linnanjuhlien aikaan jotkut suomalaiset jakoivat kuvia itsestään katsomassa Linnanjuhlia tunnuksella #linnanjuhlat.

Instagramilaisten erityispiirre lienee, että kaikki tuntevat olevansa hyviä valokuvaajia. Instagram tarjoaa useita erilaisia automaattisuotimia, jotka muokkaavat kuvasta kuin kuvasta kivan näköisen.

Instagramin osalta ei ollut saatavilla tietoja, joiden pohjalta voisi arvioida, kuinka paljon palvelussa on suomalaiskäyttäjiä. Google Trends -palvelun mukaan (siirryt toiseen palveluun) sen suosio on kuitenkin kovassa kasvussa Suomessa.

Pinterest

Myös Pinterest (siirryt toiseen palveluun) perustuu kuviin - ei kuitenkin omiin, vaan pääasiassa muiden ottamiin. Pinterestissä voit luoda tauluja, joihin voit liittää (pinterestiksi pinnata) kuvia eri puolelta nettiä. Näistä kuvapinnauksista voi myös keskustella.

Yhdysvalloissa Pinterestin käyttäjämäärät ovat kovassa kasvussa ja se on joidenkin arvioiden mukaan jo yhtä suosittu kuin Twitter. Se tiedetään, että Pinterest on erityisesti naisten suosima palvelu.

Pinterestin osalta ei ollut saatavilla tietoja, joiden pohjalta voisi arvioida, kuinka paljon palvelussa on suomalaiskäyttäjiä. Google Trends -palvelun mukaan (siirryt toiseen palveluun) sen suosio on kuitenkin kovassa kasvussa Suomessa.

Muita palveluja: Medium, Pheed ja Rebelmouse

Twitterin perustajat ovat hiljattain avanneet uuden sosiaalisen median palvelun. Sen nimi on Medium (siirryt toiseen palveluun). Palvelua ei juuri Suomessa käytetä, mutta sen perusidea on kiehtova. Kun Twitterissä maine on kaikki kaikessa, Mediumissa sisällön kiinnostavuus määrittää kaiken. Medium on blogipalvelu, joka yhdistää samaan aiheeseen liittyviä kirjoituksia ja laittaa ne järjestykseen sen mukaan, kuinka hyvinä käyttäjät niitä pitävät.

Uunituore Pheed (siirryt toiseen palveluun) yrittää vastata vaikeaan haasteeseen: miten tehdä sisällön tuottamisesta sosiaaliseen mediaan rahallisesti kannattavaa. Sen perusidea on vastaavanlainen kuin Facebookissa ja Twitterissä, mutta sillä erotuksella, että voit tehdä omasta sisältövirrastasi maksullista.

Rebelmouse (siirryt toiseen palveluun) on yritys yhdistää sosiaalisen median sisällöntuotanto eri palveluissa yhteen paikkaan. Palvelun avulla käyttäjä voi helposti niputtaa kaiken sen sisällön, jota on tuottanut julkisesti esimerkiksi Twitteriin, Facebookiin, Google+saan ja Instagramiin.

Listasimme tähän juttuun sellaisia sosiaalisen median palveluita, jotka perustuvat keskustelulle ja ihmisten väliselle vuorovaikutukselle. Emme nostaneet tähän palveluita, joiden pääasiallinen tarkoitus on tarjota ihmisille mahdollisuus julkaista kuvia, videoita tai äänitteitä. Tämän vuoksi listalta puuttuvat esimerkiksi Youtube, Flickr, Vimeo, SoundCloud ja Wikipedia.

Palautetta jutusta voit antaa sähköpostitse antti.hirvonen@yle.fi tai Twitterissä @anttihirvonen. (siirryt toiseen palveluun)