1. yle.fi
  2. Uutiset

Joutsen ei tarvitse huopikkaita

Uljas joutsen tarjoaa sykähdyttäviä elämyksiä luonnon tarkkailijoille. Talvella ihmiset kantavat huolta mahdollisesti jäihin kiinni jäätyneistä linnuista. Maallikkokatsoja voi kauhistella myös hyistä vettä, jossa joutsenet uivat. Huoli on kuitenkin turha, sillä joutsenen jalkoja ei palella.

luonto
Laulujoutsenia järvessä.
Raine Martikainen / Yle

Kajaanilainen Pirjo Itkonen on innokas luonnontarkkailija. Talvisin iloa tuo muun muassa pikkulintujen seuraaminen, mutta Yle Kainuun talviluontoa käsittelevässä erikoislähetyksessä Pirjo päätyi esittämään luontoasiantuntijoille joutsen-aiheisen kysymyksen.

- Se on usein mietityttänyt, kuinka joutsen jaksaa seistä yhdellä jalalla? Kun ne linnun jalat ovat sellaiset ohuet tikut ja ruumis niiden päällä suhteessa niin iso. Ja toisekseen kauhistuttaa usein katsoa joutsenia uimassa talvisissa avovesissä, kun tulee sellainen olo, että pitäisi viedä niille huopikkaat. Eikö niiden jalkoja palella jäätävässä vedessä?

Biologi Vesa Hyyryläinen huojentaa luontoystävän huolia.

- Vaikka joutsen näyttää suurelta, linnun ominaispaino on itse asiassa aika kevyt. Joutsen painaa vain vähän alle tai päälle 10 kiloa.

Hyyryläinen arvelee, että yhdellä jalalla seisominen on linnulle helppoa ja luontevaa.

- Linnun jalassa on jänteitä ja luita, eli se on aika kova tappirakenne, ja lähempänä linnun kehoa löytyy sitten lihaksistoa, joka pitää linnun pystyssä. Linnun luut ovat myös rakenteeltaan onttoja ja se tekee luista vahvat ja toisaalta linnusta kevyen.

Joutsenella on kylmät kintut

Eläinkunnassa on paljon esimerkkejä tapauksista, joissa eläimen verenkierto on aivan toisenlainen kuin ihmisillä.

- Linnun ja tässä tapauksessa joutsenen jalan lämpötila voi olla useita kymmeniä asteita matalampi kuin linnun 40-asteinen ruumis.

Luonto on hoitanut asian linnun jalkojenkin osalta monin tavoin hienosti, hymyilee biologi Vesa Hyyryläinen.

- Linnun jalassa verenkiertoa on sen verran, että sydämestä pumppaava lämmin valtimoveri lämmittää jalan ohuimmassa kohdassa sydämeen kulkevaa laskimoverta, eli energeettisesti luonto on hoitanut asian hienosti. Ja koska linnun jalassa on jänteitä ja luita eikä lihaksia, siellä ei ole myöskään hermopäätteitä, ja tämän vuoksi lintu tuskin edes tuntee kylmää jaloillaan. Jos se ei jäädy jään pintaan, niin se pärjää mainiosti, Vesa Hyyryläinen ynnää.

Lue seuraavaksi